Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern on perehtynyt perusteellisesti artikkelissaan eri puolilla Eurooppaa oleskelevien islamistijihadistien törkeään sosiaalietuuksien hyväksikäyttämiseen.

Hänen useista artikkelissa esitetyistä esimerkkitapauksista ilmenee, kuinka jihadistit elävät "mukavasti pakolaisina" ja arat viranomaiset yhdessä naiivien turvapaikka- ja sosiaaliturvajärjestelmien kanssa ovat auliisti mukana mahdollistamassa vihaa kristittyjä vastaan julistavien muslimien terroristisen toiminnan rahoittamisen.

Libyalainen imaami Abu Ramadan saapui Sveitsiin vuonna 1998 ja hänelle myönnettiin turvapaikka vuonna 2004 hänen väitettyä Libyan hallituksen vainonneen häntä hänen kytköksistään Muslimiveljeskuntaan. Sveitsiläisen SRF:n (Schweizer Radio und Fernsehen) mukaan siitä saakka Ramadan on saanut kerättyä yli 600 000 Sveitsin frangia (620 000 dollaria) sosiaalietuuksia.

Vaikka Ramadan on asunut Sveitsissä lähes 20 vuotta, hän tuskin osaa puhua ranskaa tai saksaa eikä hänellä ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa. 64-vuotiaalla Ramadanilla on pian oikeus saada Sveitsin valtion eläkettä.

Ramadan on tunnettu salafisti ja hän on vaatinut sharialain käyttöönottoa Sveitsissä ja patistanut muslimeja välttämään kotoutumista sveitsiläiseen yhteiskuntaan. Hän on sanonut myös, että Sveitsissä rikoksen tehneitä muslimeja ei pitäisi pakottaa Sveitsin lakeihin.

Lähellä Berniä sijaitsevassa moskeijassa imaami Ramadan pyysi Allahia tuhoamaan kaikki ei-muslimit saarnaten siellä äskettäin näin:

"Oi Allah, pyydän sinua tuhoamaan uskontomme viholliset, hävitä juutalaiset, kristityt, hindut, venäläiset ja shiiat. Allah, pyydän sinua murskaamaan kaikki heidät ja palauttamaan islamille sen muinaisen kunnian."

Sveitsiläis-tunisialainen ihmisoikeusaktivisti Saïda Keller-Messahli kertoi Ramadanin olevan vaarallinen, koska hän vastustaa muslimien integraatiota:

"Tässä on kysymys henkilöstä, joka ei suoraan vaadi jihadia, mutta luo henkisen kasvualustan sille."

Liittovaltion kansanedustaja Adrian Amstutz syytti tilanteesta Sveitsin monikulttuurisuutta:

"Tätä valtavaa skandaalia on vaikea uskoa. Imaamit, jotka julistavat vihaa kristittyjä ja juutalaisia ​​vastaan ja kritisoivat länttä turmeltuneisuudesta, saavat turvapaikan ja elävät mukavasti pakolaisina sosiaalietuuksilla. Kaikki tässä osallisena olevat ovat pelkureiden ja epäpätevien viranomaisten rikoskumppaneita antaessaan vapaat kädet turvapaikka- ja sosiaaliturvajärjestelmän omahyväisille ja naiiveille apureille."

Imaami Ramadan on asunut 20 vuotta sveitsiläisessä Bielin kaupungissa. Bielin kunnanvaltuutettu Beat Feurer on pyytänyt Sveitsin viranomaisia ​​aloittamaan tutkimuksen:

"Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tällaisilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä täällä. Heidät pitäisi karkottaa."

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern huomauttaa, että Ramadanin kaltaisia skandaaleja toistuu koko ajan eri puolilla Eurooppaa, jossa mahdollisesti tuhannet väkivaltaiset ja "väkivallattomat" jihadit käyttävät sosiaalitukimaksuja toimintansa rahoittamiseksi.

Lännessä oleville jihadisteille suunnatussa "Miten selviytyä lännessä" -oppaassa, jonka Islamilainen valtio julkaisi vuonna 2015, evästetään ja neuvotaan näin:

"Jos voitte vaatia ylimääräisiä etuuksia hallitukselta, niin tehkää niin."

Itävallassa yli kymmenen jihadistia keräsi sosiaalitukia rahoittamaan heidän retkiänsä Syyriaan. Vangittujen joukossa pidätettiin 32-vuotias Mirsad Omerovic, joka on ääri-islamilainen saarnaaja ja jonka poliisi sanoo nostaneen useita satoja tuhansia euroja Syyrian sotaa varten. Omerovic on kuuden lapsen isä ja asuu yksinomaan Itävallan hyvinvointialueella hyödyntäen lisäksi isyysvapaaetuuksia.

Belgiassa useat Brysselin ja Pariisin iskujen jihadisteista, jotka tappoivat 162 ihmistä vuonna 2015 ja 2016, saivat yli 50 000 euroa sosiaalietuuksia, joita he käyttivät rahoittaakseen terrori-iskujaan.

Belgian pääministerin tiedottaja Fred Cauderlier puolusti maksuja:

"Tämä on demokratiaa, meillä ei ole työkaluja tarkistaa, miten ihmiset käyttävät etujaan."

Oikeusministeriön mukaan yksistään flaamilaisessa Brabantissa ja Brysselissä kymmenet Syyriassa taistelleet jihadistit saivat vähintään 123 898 euroa laittomia avustuksia.

Aikaisemmin flaaminkielinen De Standaard -lehti tiedotti 29 Antwerpenin ja Vilvoorden jihadistin saaneen edelleen 1 000 euroa sosiaaliturvaetuuksia kuukausittain, vaikka he ovat matkustaneet Syyriaan ja Irakiin taistelemaan Islamilaiselle valtiolle.

Antwerpenin pormestari Bart de Wever pitää "epäoikeudenmukaisena, että nämä ihmiset hyötyvät sosiaalijärjestelmistä ja käyttävät esimerkiksi työttömyysrahojaan Syyrian taistelun rahoittamiseksi".

Helmikuussa 2017 kansallinen työvoimatoimisto (RVA) paljasti 16 Belgiaan palanneen jihadistin saaneen työttömyysetuuksia.

RVA:n tiedottaja Wouter Langeraert letkautti:

"Me elämme perustuslaillisessa valtiossa. Eivät kaikki palanneet syyrialaiset taistelijat ole vankilassa. Jotkut täyttävät kaikki oikeudelliset edellytykset: he eivät ole vankilassa, he ovat rekisteröityneet uudelleen kuntaansa ja he ovat työnhakijoita ja niin edelleen."

Britanniassa veronmaksajat rahoittivat Khuram Buttia, London Bridgen ja Borough Marketin terrori-iskujen pääpukaria, jossa kahdeksan ihmistä murhattiin ja 48 loukkaantui, joista 21 kriittisesti.

Manchesterin itsemurhapommittaja Salman Abedi käytti veronmaksajien rahoittamia opintolainoja ja etuuksia rahoittaakseen terrorismihankkeitaan. Abedille annettiin ainakin 7 000 puntaa veronmaksajien rahoittamasta Student Loans Companystä sen jälkeen, kun hän aloitti liiketalouden tutkinnon Salfordin yliopistossa lokakuussa 2015. Hänen uskotaan saaneen vielä toiset 7 000 puntaa opintovuonna 2016, vaikka hän oli jo keskeyttänyt opiskelun. Abedi oli myös saanut asumis- ja toimeentulotukea ainakin 250 puntaa viikossa.

Lontoon pommitutkimuksessa työskennellyt entinen pääkaupungin rikospoliisi David Videcette totesi opintolainojen järjestelmästä:

"Se on helppo tapa terroristin edetä ja rahoittaa toimintaansa veronmaksajien kustannuksella. Sinun tarvitsee vain päästä yliopistoon ja sitten mennä pois. Usein heillä ei ole mitään aikomusta edes näyttäytyä (yliopistolla)."

Buckinghamin yliopiston turvallisuus- ja tiedustelukeskuksen johtaja, professori Anthony Glees sanoi: "Brittiläinen järjestelmä antaa varoja epäröimättä ja mieluusti jihadistien oppilaiden käytettäväksi tarkistamatta heidän taustojaan. Tästä on tehtävä tiedustelu."

Myös 30-vuotias Bangladeshista peräisin oleva jihadisti Shahan Choudhury, joka radikalisoitui Britannian vankilassa, käytti sosiaalitukia maksaakseen hänen koko perheensä, mukaan lukien kolme pientä lasta ja liittymisensä Islamilaiseen valtioon Syyriassa. Vuokranantajan mukaan perhe katosi yhdessä yössä jättäen kaikki omaisuutensa Itä-Lontoon asuntoon.

Vuonna 2015 kävi ilmi, että kolme bradfordilaista sisarusta, jotka olivat matkustaneet Syyriaan, saivat edelleen etuuksia. 30-vuotias Khadija, 33-vuotias Zohra ja 34-vuotias Sugra Dawood, jotka olivat matkustaneet Syyriaan yhdeksän lapsensa kanssa, käyttivät toimeentulotukea ja lasten verovähennyksiä rahoittamaan heidän matkansa.

Äskettäin paljastui, että islamisti Anjami Choudary, joka istuu viiden ja puolen vuoden vankeutta tuestaan Islamilaiselle valtiolle, palkittiin yli 180 000 dollarilla veronmaksajien rahoittamassa oikeusavulla hänen epäonnistuneesta yrityksestään välttää vankila. Summa on nousemassa, kun hänen asianajajansa jatkavat korvausvaatimusten esittämistä. Viiden lapsen isänä hän on vaatinut ainakin 640 000 dollaria etuuksia, joita hän on kutsunut "jihadhakijan taskurahaksi".

Britannian tiedotusvälineet ilmoittivat, että ennen vangitsemistaan ​​Choudary sai yli 32 000 dollaria vuodessa sosiaalitukietuuksia. Choudary sai myös muita etuuksia, kuten asumis- ja toimeentulotukea, kunnallista verovähennystä ja lapsilisiä. Koska sosiaaliturvamaksuja ei veroteta, hänen tulonsa vastaa noin 42 000 dollaria. Vertailun vuoksi kokopäivätoimisten työntekijöiden keskimääräinen vuotuinen tienesti Britanniassa oli 36 500 dollaria vuonna 2016.

Tanskassa turvallisuus- ja tiedustelupalvelu (PET) raportoi jihadistien olevan liian sairaita työhön, mutta riittävän terveitä taistelemaan Islamilaisessa valtiossa ja he näin ollen saivat työkyvyttömyys-, sairaus- ja varhaiseläkekorvauksia Tanskan valtiolta.

Työministeriön laatimasta asiakirjasta kävi ilmi, että yli 30 tanskalaiselle jihadistille myönnettiin edelleen sosiaalietuuksia - 672 000 tanskalaista kruunua (92 000 dollaria) jopa sen jälkeen, kun he olivat liittyneet Islamilaiseen valtioon Syyriassa.

Tanskan työministeri Troels Lund Poulsen totesi, että tällaista "on täysin mahdotonta hyväksyä ja se on häpeällistä, tällainen on pysäytettävä".

"Jos matkustat Syyriaan osallistumaan jihadiin ja sinusta tulee Isis-taistelija, sinulla ei tietenkään pitäisi olla mitään oikeutta saada korvauksia Tanskan hallitukselta."

Ranskassa hallitus on leikannut sosiaalietuuksia noin 300 henkilöltä, jotka on tunnistettu jihadisteiksi. Ranskasta kulkeutuu eniten ulkomaisia taistelijoita Irakiin ja Syyriaan, ja yli 900 jihadistia matkustaa ulkomaille.

Saksassa 23-vuotias tunisialainen Anis Amri, joka teki verisen iskun joulumarkkinoille Berliinissä, tekaisi useita identiteettejä kerätäkseen laittomasti sosiaalitukia. Saksan viranomaiset ilmeisesti tiesivät huijauksesta, mutta eivät toimineet.

Samaan aikaan eräs jihadisti asuu Wolfsburgissa, joka otti vaimonsa ja kaksi pientä lastaan Syyriaan ja nauttii edelleen Saksan sosiaalitukea. Määrä on kymmeniä tuhansia euroja, vuosi Saksasta lähdettyään. Paikallisviranomaiset totesivat vain, että Saksan tietosuojalainsäädännön takia oli mahdotonta tietää perheen lähteneen maasta.

Kaiken kaikkiaan yli 20 % saksalaisista Syyriassa ja Irakissa taistelluista jihadisteista oli havaittu saavan valtion sosiaalietuuksia. Jihadistit näyttävät olevan varsin kelvollisia ja soveliaita saamaan etuuksia uudelleen senkin jälkeen, kun he palaavat Saksaan.

Baijerin sisäministeri Joachim Herrmannin mielestä Saksan veronmaksajien rahoilla ei pitäisi koskaan rahoittaa suoraan tai epäsuorasti islamistista terrorismia.

"Tällaisten terroristi-loisten etuudet olisi poistettava välittömästi. Terroritoiminta ja sen levittäminen Saksan valtion kustannuksella ei ole ainoastaan äärimmäisen vaarallista, vaan se on myös pahinta kiihotusta ja häväistystä."

Alankomaissa hallitus lopetti sosiaalitukien maksun kymmeniltä jihadisteilta. Eräs heistä on hollantilainen taistelija nimeltä Khalid Abdurahman, joka esiintyi YouTube -videossa viiden irti leikatun pään kanssa. Alkujaan irakilainen Abdurahman eleli sosiaalietuuksilla Alankomaissa yli vuosikymmenen ajan, ennen kuin hän liittyi Islamilaiseen valtioon Syyriassa. Alankomaiden sosiaalipalvelut julistivat hänet työhön kykenemättömäksi ja veronmaksajat maksoivat hänen lääkityksensä klaustrofobiaan ja skitsofreniaan.

Laki irtisanoa jihadisteille maksettavat sosiaaliturvamaksut eivät koske opintolainoja. Hollannin varapääministeri Lodewijk Asscher sanoi tällaisen kiellon olevan haitallista, koska se vaikeuttaisi jihadistien palauttamista uudelleen integroitumaan.

Espanjassa 41-vuotias marokkolainen jihadisti Saib Lachhab asusteli Baskimaan Vitoria- nimisessä kaupungissa ja keräsi 9 000 euroa sosiaalitukia rahoittaakseen suunnitelmaansa liittyä Islamilaiseen valtioon Syyriassa.

Baskimaa on itsehallintoalue Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla.

Joka kuukausi hän sai valtiolta 625 euroa ja Baskimaan hallitukselta 250 euroa. Hän oli oikeutettu saamaan myös 900 euroa kuukaudessa työttömyysetuuksia.

Baskimaan Bilbaon kaupungissa oleskeleva 44-vuotias algerialainen jihadisti Samir Mahdjoub sai kuukausittain 650 euroa sosiaaliavustusta ja 250 euroa asumistukea.

Baskimaan Barakaldossa asuva 26-vuotias marokkolainen jihadisti Redouan Bensbih sai sosiaalietuuksia 836 euroa kuukaudessa senkin jälkeen, kun hänet tapettiin Syyrian taistelukentällä.

Lopulta poliisit pidättivät nämä viisi muslimia Baskimaassa ja keskeyttivät maksut. Baskimaan viranomaiset selittivät maksujen jatkuneen, koska heille ei oltu ilmoitettu jihadistin kuolemasta.

Bilbaossa asuva toinenkin algerialainen jihadisti, 32-vuotias Ahmed Bourguerba sai joka kuukausi 625 euroa sosiaalietuuksia ja 250 euroa asumistukea, ennen kuin hänet vangittiin terrorismirikoksista.

Baskimaan San Sebastianin kaupungissa asuva 26-vuotias marokkolainen jihadisti Mehdi Kacemille maksettiin kuukausittain 800 euroa sosiaalietuuksia, kunnes hänet pidätettiin kuulumisesta Islamilaiseen valtioon.

Baskimaan pääkaupungissa Vitoriassa asuvaa pakistanilaisparia syytettiin vilpillisestä henkilöasiakirjojen väärentämisestä. He olivat yrittäneet petollisesti saada sosiaalietuuksia kymmenelle keksitylle henkilölle. Poliisi sanoi, että pariskunta oli huijannut Baskimaan hallitusta yli 395 000 eurolla kolmen vuoden aikana.

Ruotsissa Maanpuolustuskorkeakoulun raportissa havaittiin, että 300 Ruotsin kansalaiselle myönnettiin edelleen sosiaaliavustuksia senkin jälkeen, kun he olivat lähteneet maasta taistelemaan Islamilaiseen valtioon Syyriassa ja Irakissa. Useimmissa tapauksissa jihadistit käyttivät ystäviä ja perheenjäseniä hoitamaan paperitöitä luoden illuusion, että he olisivat edelleen Ruotsissa.

Esimerkiksi muslimikäännynnäinen Michael Skråmo palkittiin yli 50 000 Ruotsin kruunulla (5 000 dollarilla) sosiaalietuuksia, kun hän muutti Syyriaan vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa. Vasta vuoden kuluttua Skråmo oli lähtenyt Göteborgista ja hänen etuisuutensa lopetettiin.

Terrorismin tutkija Magnus Ranstorpin mukaan maksut paljastivat Ruotsin valvontamekanismien heikkouden:

"Michael Skråmo on ollut yksi tunnetuimmista Isiksen sympatisoijista jo jonkin aikaa. Poliisilla pitäisi osata edes jotenkin soida hälytyskellot ja ilmoittaa kaikille viranomaisille, kun joku on matkustanut sinne."

Ruotsin valtion työvoimatoimisto (Arbetsförmedlingen) lopetti kokeiluhankkeen, jonka tarkoituksena oli auttaa maahanmuuttajia löytämään työpaikkoja sen jälkeen kun ilmeni, että viraston muslimityöntekijät palkkasivat ruotsalaisia ​​jihadisteja. Islamilaisen valtion toimijoiden väitetään lahjoneen, ja joissakin tapauksissa uhanneen, viraston työntekijöitä pyrkimyksissä palkata ruotsalaisia taistelijoita.

Lundin kaupungin virkamiehet ovat käynnistäneet pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on tarjota Syyriasta palaaville ruotsalaisille ​​jihadisteille asuminen, työ, koulutus ja muu taloudellinen tuki.

Ja totta kai "kaikki ruotsalaisten veronmaksajien ansiosta", korostaa vanhempi tutkija Kern artikkelinsa lopuksi.