Ruotsista ei tarvitse etsiä rikollisuutta, sillä vilkaisu sanomalehtiin minä tahansa satunnaisena päivänä riittää. Lehdet ovat ladattu täyteen juttuja aseellisista ryöstöistä, seksuaalisista hyökkäyksistä, raiskauksista, jengiampumisista ja räjähdyksistä ravintoloissa.

Tämä rikollisuuden aalto ei rajoitu enää pelkästään vain suurimpiin kaupunkeihin. Niitä tapahtuu myös monissa pienemmissä kaupungeissa ja jopa joissakin maalaisyhteisöissä.

Näin kirjoittaa norjalainen Eurooppaan, islamiin ja monikulttuurisuuteen perehtynyt asiantuntija, historioitsija Fjordman Gatestone -instituutin artikkelissaan "Yksi viikko Ruotsissa".

Joissakin ruotsalaisissa kunnissa ahdistelu ja väkivaltaiset uhkaukset ovat nousseet suuriksi ongelmiksi jopa kirjastoissa. Trelleborgin kaupungissa lokakuussa 2017 10-15 nuoren jengi valtasi paikallisen kirjaston. Eräs äiti, joka pyysi jäädä nimettömäksi, selitti pelkäävänsä nyt käydä kirjastossa lastensa kanssa.

Viimeksi hänen sinne mennessä, aggressiivinen ja äänekäs nuorisojengi häiritsi kirjastossa kävijöitä. Kun vartija oli pyytänyt jengiläisiä lähtemään, he pitivät vain pilkkanaan häntä ja piirittivät hänet.

Paikallinen poliisi sanoo olevansa tietoinen tästä ongelmasta, mutta heillä ei ole riittävästi henkilöstöä vartioimaan kirjastoa päivittäin.

Lokakuussa 2017 Mölndalin kaupungissa nuoret ahdistelivat ja uhkailivat 81-vuotiasta ruotsalaista naista, joka oli kävelyllä koiransa kanssa. Muutama noin 12-vuotiasta poikaa käveli hänen edessään ja puhalsi tupakansavua hänen kasvoilleen; yksi heistä uhkasi hyökätä naisen ja hänen koiransa päälle. Sen jälkeen hän sylkäisi vanhuksen kasvoille. Nyt iäkäs nainen sanoo pelkäävänsä mennä ulos. Paikalliset poliisit vahvistavat, että ikäihmisiä kiusataan pääpiirteittäin samalla tavoin.

29. lokakuuta 2017 auto sytytettiin illalla tuleen muslimien hallitsemalla alueella Malmön Rosengårdissa. 30. lokakuuta toinen auto poltettiin samalla alueella.

Fjordman kysyy, miksi paikallinen päivälehti Sydsvenskan mainitsi nämä tapaukset vain muutamalla lauseella.

"Koska autojen polttamisista on tullut osa päivittäistä elämää. Ne eivät ole enää merkittäviä uutisia. Autoja sytytetään palamaan säännöllisesti Ruotsin kaupungeissa", Fjordman vastaa.

Tammikuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2017 Ruotsissa poltettiin 6 000 autoa. Tämä vastaa arviolta 22 autoa päivässä. Vakuutusyhtiöt arvioivat, että noin puolet näistä tapauksista on vakuutuspetosyrityksiä. Tuhopolttajat ovat kohdistaneet hyökkäyksensä myös kouluihin ja muihin rakennuksiin.

Osissa Ruotsia on viime vuosina tapahtunut myös yhä enemmän väkivaltaisia hyökkäyksiä. Poliisien ajoneuvot ja poliisiasemat ovat olleet maalitauluna, joskus jopa poliisien kotien yksityiselämä.

Lähes 70 prosenttia poliiseista kokee, että uhkailu ja väkivalta ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana.

Lokakuun 29. päivänä 2017 poliisilaitoksen etuoven läpi heitettiin kivi ruotsalaisessa Kinnan pikkukaupungissa. Dalbon poliisiasemalla Växjössä oli useita ikkunoita hajotettu kivillä ja ammuttu tulitteilla. Paikallinen poliisipäällikkö kommentoi aiemmin poliisien autojen olleen ilkivallan kohde. Pohjois-Ruotsin Vännäsin poliisiasemalle iskettiin kivenlohkareella vuorokautta aikaisemmin.

Lokakuun 29. päivänä kivien heittäjät väijyivät Linköpingin kaupungin poliisipartiota. Yksi poliisi loukkaantui kiven osuessa hänen kasvoihinsa.

Lokakuun 18. päivänä Helsingborgin eteläosassa sijaitsevalla poliisiasemalla räjähti.

Kukaan ei loukkaantunut, mutta suuri osa rakennuksesta, samoin kuin vastakkaisen rakennuksen ikkunat vahingoittuivat räjähdyksestä.

"Tämä on hyvin vakavaa. Hyökkäys poliisia vastaan ei ole pelkästään hyökkäys yhteiskuntaa vastaan, vaan kaikkien turvallisuutta vastaan", sanoi Ruotsin kansallinen poliisipäällikkö Dan Eliasson.

28. lokakuuta keskellä yötä joku ampui noin 20 luotia Västeråsin poliisiviranomaisen kotiin. Poliisi ja hänen perheensä nukkuivat tuolloin. Laukaukset menivät suoraan talon läpi naapuritaloon. Aluepoliisipäällikkö Carin Götbladin mukaan vain onni esti luoteja osumasta kehenkään.

Monista tällaisista tapauksista huolimatta Ruotsin kansallisen rikoksentorjunnan(BRÅ) tutkija Johanna Skinnari väittää, ettei ole mahdollista selvittää, ovatko poliisiin kohdistuvat hyökkäykset yleistyneet. Hän lisää kuitenkin, että "tavalliset uhkaukset ja häirintä" ovat nousussa. Hän näkee, että näillä hyökkäyksillä tekijät vahvistavat "pelottelupääomaa, osoittaakseen olevansa kovia eivätkä pelkää poliisia".

Ruotsalainen naispoliisi kuvasi, kuinka rikolliset ovat julkaisseet valokuvia hänestä, hänen miehestään ja hänen 2-vuotiaasta pojastaan, jotka he ovat uhanneet murhata. Hän sanoi samanlaisten tarinoiden Ruotsin poliiseista olevan nyt yleisiä. Jotkut poliisit ovat alkaneet tarkistaa autojensa alla olevia mahdollisia pommeja ennen auton käynnistämistä.

Eräs väkivaltarikollinen kertoi Ruotsin poliisille:

"Et jahtaa meitä enää, me jahtaamme sinua, me tulemme ajamaan takaa sinua ja perheitänne!"

Poliisin työ ei ole tällä hetkellä houkutteleva Ruotsissa. Riskit ovat suuret ja palkka on alhainen. Valtaosa Ruotsin poliiseista - hälyttävä 58 % - harkitsee hankkivansa eri ammatin.

Monet rikokset jäävät ratkaisematta. Todistajat pelkäävät puhua poliisille. Muina aikoina poliisin kapasiteetin puutteen takia ei kyetä tutkimaan edes vakavia rikoksia, kuten murhia tai raiskauksia.

Poliisi varoittaa ulkomaalaisten rikollisten pitävän Ruotsia houkuttelevimpana maana.

"Monet ovat pidätetty tietenkin, mutta valitettavasti se on niin, että Ruotsiin tullaan kuin pitopöytään, syödään ja mennään kylläisenä täältä", sanoo Bo Löf, joka työskentelee kansainvälisten rikollisverkostojen kartoituksessa Ruotsissa.

Jos varastaa jotain, mahdollisuudet ottaa kiinni ovat lähes nolla. Jos sinut pitäisi tuomita rikoksesta, saatat viettää vain lyhyen ajan viihtyisässä vankilassa. Paljon aseita pyörii laittomasti rikollisjengien keskuudessa, pistooleista käsikranaatteihin.

Toimittaja Ivar Arpi kertoo, että osia Ruotsista ei ole enää valtion valvonnassa. Monilla rautatieasemilla, kirjastoissa ja sairaaloissa uhataan ja häiritään henkilökuntaa ja siitä on tullut päivittäistä rutiinia. Ongelmallisilla alueilla kaupat pakotetaan sulkemaan: rehottavan rikollisuuden takia vakuutuksia ei voi enää ostaa. Kivien heittäminen poliisi- tai pelastuspalveluhenkilöstöä kohti on nyt "normaalia". Käsikranaattien käyttäminen hyökkäyksissä Ruotsissa on nyt verrattavissa Meksikon alueisiin, joissa huumekartellit toimivat.

30 vuotta Ruotsin turvallisuuspalvelussa Säpossa työskennellyt PO Hellqvist on huolestunut Ruotsin viranomaisten ja rikollisjengien välisestä "valtataistelusta" tietyillä alueilla. Hän varoittaa rinnakkaisyhteiskuntien kasvusta, jotka on täydennetty heidän omalla "moraalipoliisillaan" ja jotka ovat usein vihamielisiä muuta yhteiskuntaa kohtaan.

Tällaisissa yhteisöissä on historiallisesti ollut hyvät puitteet terrorismin sikiämiselle, sen kasvamiselle ja lisääntymiselle. Hellqvist on kuitenkin enemmän huolestuneempi Ruotsissa radikalisoituneista, kuin Lähi-idästä palaavista ISIS-jihadisteista. Hän arvelee paikallisia radikaaleja olevan jopa enemmän:

"Osittain heitä on paljon enemmän eivätkä he ole poliisin ja turvallisuuspoliisin tutkassa samalla tavoin. Erityisen haavoittuvilla alueilla heillä on myös pääsy aseisiin."

Ruotsin SVT: n kolme työntekijää todettiin syylliseksi ihmiskauppaan sen jälkeen, kun he salakuljettivat syyrialaisen maahanmuuttajan Ruotsiin vuonna 2014. He eivät kuitenkaan menetä työpaikkojaan sen takia. Samanaikaisesti Saksassa pidätettiin toinen syyrialainen muslimimaahanmuuttaja. Häntä epäillään joukkomurhaterrori-iskun suunnittelusta.

Valtiovarainministerinä 1980-luvulla toiminutta Kjell-Olof Feldtiä pidettiin suurelta osin rehellisenä ja pätevänä ministerinä, vaikka jotkut hänen sosiaalidemokraattitovereistaan ​​ajattelivatkin hänen talouspolitiikkansa olevan liian "oikeistolaista".

Nyt eläkkeellä oleva Feldt antoi lokakuussa 2017 haastattelun ruotsalaiselle sanomalehdelle, jossa hän ilmaisi huolensa oman puolueensa sekä Ruotsin tulevaisuudesta. Feldt sanoo, että vakiintuneiden poliittisten puolueiden tapa käsitellä maahanmuuttoa on heikentänyt luottamusta poliitikkoihin. Hän kuvaili Ruotsin nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa "tikittäväksi pommiksi".

Feldtin mielestä nykyiset poliittiset johtajat yrittävät tukahduttaa keskustelua.

Samaan aikaan ruotsalaisia ​​opiskelijoita ja muita kansalaisia ​​sysätään julkisen asuntojonon hännille. Ruotsin kunnat kärsivät asuntopulasta ja viranomaiset asettavat hiljattain saapuneet turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat tärkeysjärjestyksessä oman maansa alkuperäisväestön edelle.

Ja Ruotsin hallitus aikoo majoittaa 100 000 maahanmuuttajaa lisää vuonna 2018.