Mielenkiinto ja osallistuminen #MeToo-kampanjaan on ollut vahvaa Ruotsissa.

Se mistä #MeToo-liike muistuttaa meitä Ruotsissa on se, miten seksuaalisen häirinnän kysymyksestä on tullut hyvin poliittinen.

Monet ruotsalaiset ovat innokkaita paljastamaan julkisuuden henkilöitä, jotka ovat ​​seksuaalisesti pahoinpidelleet tai ahdistelleet naisia. Samaan aikaan Ruotsi on edelleen maa, jossa valtaapitävät kieltävät ja salaavat mitä ilkeimmillä tavoilla äskettäin saapuneiden ja laittomien maahanmuuttajien tekemän seksuaalisen väkivallan ja raiskaukset.

Näin kirjoittaa Nima Gholam Ali Pour Gatestone -instituutin artikkelissaan.

Nima Gholam Ali Pour on ruotsalaisen Malmön kaupungin koululautakunnan jäsen ja on mukana useissa ruotsalaisissa Lähi-itään liittyvissä aivoriihissä. Hän on myös konservatiivisen Situation Malmö-verkkosivuston toimittaja. Hän on kirjoittanut kirjat "Siksi monikulttuurisuus on sortoa" ja "Allah ei määrää Ruotsissa".

Yksi selkeimmistä valtaapitävien säälimättömimmistä tavoista kieltää ja salata laittomasti maassa olevien seksuaalinen väkivalta on esimerkki äskettäisestä tapauksesta, jossa raiskaajaa ei tuomittu ja hänen uhrinsa joutuikin syytetyksi.

11. lokakuuta vuonna 2017 Arif Moradi, Ruotsissa oleskeleva afganistanilainen laiton maahanmuuttaja todettiin syylliseksi 14-vuotiaan tytön seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Moradi oli nimetty marraskuussa vuonna 2016 Ruotsin kirkon rippileirin nuorten johtajaksi. Tällä leirillä Moradi alkoi lähestyä seksuaalisesti 14-vuotiasta tyttöä, kunnes 12. ja 13. marraskuuta välisenä yönä vakavin hyväksikäyttö eli raiskaus tapahtui muiden rippileirillä olevien lasten nukkuessa.

Uhri onnistui pakenemaan kylpyhuoneeseen, jossa hän lähetti useita tekstiviestejä leirillä oleville ystävilleen. Kaksi tyttöä herättivät heti seurakunnanopettaja Eva-Lotta Martinssonin ja kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut. Seurakunnanopettaja kuitenkin päätti olla ilmoittamatta tapauksesta poliisille, koska ei pitänyt raiskausta "erityisen vakavana". Kun tytön äiti sai tietää, hän kertoi siitä poliisille.

Moradi tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sakkoihin seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Ennen leirillä tapahtunutta sattumusta Moradia oli juhlittu Ruotsin mediassa aktiivisena vasta saapuneena maahanmuuttajana, jolla on "liberaalit arvot".

Heinäkuun 2017 haastattelussa Moradi sanoi:

"Monet ovat joutuneet hirvittävien julmuuksien kohteiksi. Afganistanissa ei puhuta siitä, mitä tytöt tuntevat, naisilla ei ole lainkaan oikeuksia. Useimmat ihmiset eivät edes tiedä, mitä tasa-arvo ja demokratia ovat."

Artikkelissa kerrotaan myös, että Moradi on poliittisesti aktiivinen äskettäin perustetussa ilman huoltajaa olevien alaikäisten kansallisyhdistyksessä. Hän on puhunut tuhansien ihmisten edessä ja jopa kätellyt Ruotsin pääministeri Stefan Löfveniä.

Artikkelin otsikko on: "He välittävät unohdetuista tytöistä"

Saman kuukauden aikana Moradi esiintyi jälleen toisessa artikkelissa Göteborgs Posten -lehdessä otsikolla:

"Yhteiskunta on unohtanut ilman huoltajaa tulleet tytöt"

Tässä artikkelissa Moradi kuvataan nuorien tyttöjen esitaistelijana.

Elokuussa 2017 Ruotsin radio kertoi Moradin järjestäneen istumalakon Göteborgissa, joka vastustaa afganistanilaisten maahanmuuttajien karkottamista.

Jopa Moradin 14-vuotiaalle tytölle tekemän seksuaalisen väkivallan jälkeen ruotsalainen media jatkoi vain hänen ylistämistään. Useita kuukausia myöhemmin ruotsalaisessa mediassa häntä kuvattiin edelleen sankarina ja naisten ja ihmisoikeuksien puolustajana.

Nima Gholam Ali Pour huomauttaa, että nyt varmasti saatetaan olettaa, että kun Moradin epäilemättä toteen näytettiin syyllistyneen rikokseen, ihmiset olisivat ottaneet etäisyyttä häneen.

"Mutta Ruotsissa se ei toimi niin", Nima Gholam Ali Pour tarkentaa.

Moradin tuomion jälkeen monet ruotsalaiset naiset sitä vastoin tukivat edelleen vahvasti Moradia. Useat "pakolaisaktivistit" ilmaisivat tukensa maassa laittomasti oleskelevalle Moradille eikä alaikäisen 14-vuotiaan tytön seksuaalinen hyväksikäyttäminenkään estänyt näitä naisia kirjoittamasta rakastavia viestejä hänen Facebook-sivulleen.

Moradia kävi katsomassa myös parlamentin naispuolinen jäsen, liberaalipuolueen edustaja Christina Örnebjär. Örnebjär sanoi, että hän halusi "keskustella" Moradin kanssa ja julkaista selfien hänen kanssaan, mutta muutamien vihaisten kommenttien jälkeen hän luopui ajatuksesta.

Vasemmistoaktivistit hyökkäsivät sosiaalisessa mediassa Moradin seksuaalisesti pahoinpitelemää 14-vuotiasta tyttöä vastaan ja syyttivät häntä valehtelusta.

Eräs nainen kirjoitti sosiaalisessa mediassa: "Hyvä, Arif... minkä taakseen jättää, sen edestään löytää... He saavat rangaistuksensa!"

Toinen aktivisti kirjoitti:

"Kyllä, pienet tytöt pitkine silmäripsineen voivat luoda helvetin pojille ja miehille. Pieni poru ja hampaiden kiristely auttaa aina tyttöjä, nämä kirotun avuttomat ihmiset, oksettaa."

Kuultuaan tyttäreensä liittyviä kommentteja, tytön äiti kertoi Samhällsnyttille:

"Tyttäreni on lukenut joitakin näistä. Hän voi hirveän huonosti ja jatkaa masennuslääkkeiden käyttöä. Hän pelkää näitä ihmisiä ja Arifia. Tapahtuneesta lähtien hänellä on ollut painajaisia ja hän on joutunut pitämään taukoa koulusta. Olen myös pöyristynyt tästä."

Äiti katuu perheen muuttamista Söderköpingiin:

"Tunnen syyllisyyttä, että muutimme tänne ja annoin hänen mennä rippileirille. Haluan vain elää rauhassa perheeni kanssa ja haluan lapsieni tuntevan olonsa turvalliseksi."

Samalla hän arvostelee voimakkaasti kirkkoa, joka järjesti rippileirin:

"Kysymyksessä on aikuinen mies, joka päätyi leirille nuorisojohtajaksi. Minusta kirkolla pitäisi olla enemmän vastuuhenkilöitä, koska he ovat vastuussa heidän henkilökunnastaan. Mutta he halusivat pahaa. He eivät ottaneet yhteyttä minuun lainkaan. Se oli minun tyttäreni, joka murtui ja kertoi minulle."

Kun tytön äiti oli soittanut seurakuntaan, hänelle kerrottiin tapauksen olevan "selvitetty". He olivat pitäneet kokouksen soittamatta tytön äidille ja torjuivat kaiken, väittämällä tapahtuneen olleen vain "väärinkäsitys".

Samalla äiti ihmettelee, miksi poliisin raportissa ei ole mitään mainintaa Arifin alkuperämaasta tai hänen "julkisesta roolistaan".

Nima Gholam Ali Pour korostaa, että jos laiton maahanmuuttaja tekee seksuaalista väkivaltaa Ruotsissa, on vaikea sanoa "Me Too":

"Monet aktivistit ja maahanmuuttajien kannattajat syyttävät uhria valehtelemisesta - vaikka uhri on vain 14-vuotias ja tarvitsisi kaiken tuen, jota hän voi vain saada."

Ruotsalaisen median pimittämät maahanmuuttajien seksuaaliset väkivaltaisuudet eivät ole Nima Gholam Ali Pourin mielestä mikään salaisuus. Hän on kirjoittanut johtavista ruotsalaisista sanomalehdistä, jotka ovat kieltäytyneet raportoimasta maahanmuuttajien seksuaalisesta väkivallasta, kunnes vaihtoehtomediat ovat pakottaneet kyseiset lehdet kirjoittamaan niistä.

Nima Gholam Ali Pourin mukaan vaihtoehtoisia medioita tarvitaan, koska "vakiintunut" media ei vastaa kansalaisten tarpeita.

"Sen sijaan, että käynnistettäisiin kampanjoita vaihtoehtoisia medioita vastaan, perinteisten tiedotusvälineiden tulisi oppia hieman lisää etiikasta ja moraalista. Totuus on tärkeämpää kuin poliittiset pisteet. Vakiintuneessa mediassa työskentelevien on päätettävä, ovatko he toimittajia vai vaalityöntekijöitä", Nima Gholam Ali Pour täräyttää.

Hän pitää kahta asiaa täysin selvänä Ruotsissa.

Ensimmäinen on se, että seksuaalisen väkivallan kysymys on pitkään ollut politisoitu Ruotsissa. Toiseksi se, että kun seksuaalisen väkivallan asiayhteys on "poliittisesti väärä" eikä se sovi yhteen virallisen valtaapitävien kerrontaan maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, #Me Too -liike Ruotsissa ei sitä hyväksy.

Ruotsi on Nima Gholam Ali Pourin mukaan sallinut nuorten maahanmuuttajamiesten valtavalla vyöryllä luoda turvaton ympäristö naisille.

"Kun nämä naiset ovat huutaneet apua ja yrittäneet jakaa tarinoitaan, ruotsalainen media ja poliitikot ovat kieltäytyneet kuuntelemasta", hän painottaa.

Ruotsin mediassa ei ole koskaan annettu ruotsalaisille naisille mahdollisuutta kertoa, miten vuonna 2015 alkanut eurooppalainen maahanmuuttokriisi on vaikuttanut heidän päivittäiseen elämäänsä. Sillä ei pitäisi olla väliä, mikä etnisyys tai tausta rikoksentekijällä on - mutta Ruotsissa sillä on merkitystä, hän huomauttaa.

Ruotsin valtaapitävät virkamiehet julistavat kerrontaa, että kaikki maahanmuutto rikastuttaa Ruotsia.

Toinen osa tästä "virallisesta kerronnasta" on se, että Ruotsi on täynnä rasisteja.

"Kumma kyllä, monet maahanmuuttajat näyttävät haluavan tulla Ruotsiin siitä huolimatta, että se on rasistien täyttämä maa virallisen kerronnan mukaan", Nima Gholam Ali Pour veistelee.

Hän ei pidä yllätyksenä, että konservatiivisen ruotsidemokraatit -puolueen naispuoliselle jäsenelle ei annettu lupaa puhua hänen omasta raiskauskokemuksestaan ​​Uppsalan "Me Too" -tapahtumassa.

Protestin järjestäjä antoi seuraavan selityksen:

"Ruotsidemokraattina hänellä on jossain määrin mielipiteitä, jotka ovat vastoin niitä arvoja, mistä syystä järjestimme tämän tapahtuman. Päätimme ottaa hänet pois puhujalistalta. Toivon, että hän saa kertoa tarinansa, mutta toisella foorumilla."

Nima Gholam Ali Pour pitää selvänä, että #Me Too -liikkeestä Ruotsissa on tullut muuta kuin kampanja, jossa naiset tukevat toisiaan.

"Siitä on tosiasiallisesti tullut alusta radikaaleille feministeille Ruotsissa", hän vihjaa.

Esimerkiksi Aftonbladetin kolumnisti Linnéa Claesson kirjoittaa, että #MeToo-keskustelun jälkeen kaikkien miesten pitäisi kutsua itseään feministeiksi osoittaakseen pitävänsä miehiä ja naisia tasa-arvoisina.

Ruotsi on Nima Gholam Ali Pourin mukaan loppujen lopuksi maa, jossa raiskaajat välttävät rangaistukset.

Syyskuussa 2017 Ruotsin tiedotusvälineet ilmoittivat, että poliisilla ei ole aikaa tutkia raiskaustapauksia monien murhien vuoksi. Raportissa mainittiin tapaus, joka koski 12-vuotiasta Stenungsundin kunnassa raiskattua tyttöä. Kuuden viikon kuluttua poliisi ei ollut edistynyt asiassa huolimatta siitä, että heillä oli tiedossa raiskauksesta epäillyn nimi. Ruotsissa on monia vastaavia tapauksia.

"Naisilla on oikeus tuntea syvää epäoikeudenmukaisuutta", Nima Gholam Ali Pour toteaa.

Nima Gholam Ali Pour uskoo pääongelman #MeToo -liikkeessä olevan se, että ihmiset luottavat oikeusvaltioperiaatteen sijasta sosiaalisen median sääntöön. "Tykkäysten" tai "uudelleentwiittausten" määrä on se, mikä määrää, kenen kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ja pahoinpitelystä tunnustetaan ja huomioidaan:

"Ruotsissa ei saa tukea, jos maahanmuuttaja on raiskannut, kuten monet esimerkit havainnollistavat."

Ruotsalaisessa kontekstissa seksuaalinen väkivalta ja häirintä ovat hänen mukaansa politisoitunutta ja alisteista viralliselle, "poliittisesti korrektille kerronnalle":

"Niinpä naiset, joiden päälle maahanmuuttajat hyökkäävät, eivät voi sanoa #Me Too."

Voit seurata Nima Gholam Ali Pouria Twitterissä ja Facebookissa.