Hollannin vaalien lopputulosta on tulkittu valtamediassa torjuntavoittona populismia vastaan ja jonkinlaisena todisteena siitä, ettei Brexitistä ja Trumpista lähtenyt dominoefektiä, joka johtaisi mullistuksiin Hollannin jälkeen Ranskan ja Saksan vaaleissa.
Kannatusmittauksiin nähden Geert Wildersin Vapauspuolue ei menestynyt odotetusti, mutta mitään dramaattista tuskin olisi seurannut siitäkään, jos Wilders olisi voittanut suurimman puolueen paikan. Hallitukseen pääsy olisi ollut silti hyvin epätodennäköistä.
Wilders on silti saattanut vaikuttaa Hollannin politiikkaan enemmän kuin dominon torjumisesta puhuvat kommentaattorit haluaisivat myöntää.
Politiikan tutkija Pasi Saukkonen väittää Ylen verkkosivuilla, että Wildersin kannatuksen sulamisessa on perspektiiviharha.
“Hänen kannatuksensa nousi aika voimakkaasti loka-marras-joulukuussa jolloin hänet tuomittiin yllytyksestä syrjintään ja kansanryhmään kohdistuvasta loukkauksesta ja Hollannissa käytiin taas jokavuotista vähän hassua joulukeskustelua. Sen jälkeen Wildersin kannatus tammikuun alussa alkoi laskea. Se, mihin nyt päädyttiin, on tämän vuoden pitkän linjan mukainen tulos.”
Saukkosen mielestä on olennaista, että Mark Rutte vei oikeistoliberaalin puolueensa hyvin lähelle Wildersiä monissa asiakysymyksissä kuten maahanmuutossa, monikulttuurisuudessa ja hollantilaisiin arvioihin ja identiteettiin liittyvissä kysymyksissä.
Saukkosen mukaan Wilders tulee vaikuttamaan Rutteen jatkossakin vahvasti oppositiosta. Rutte joutuu myötäilemään Wildersin nationalismia, mutta toisaalta hän joutuu huomioimaan hallituskumppaniensa mielipiteet.
Minulla on ollut hieno elämä, mutta nyt olen todella peloissani Suomen ja suomalaisten puolesta
la 19.04. 15:06Syntyikö Jumala 2600 vuotta sitten?
pe 18.04. 13:22Altistaako liberaali seksuaalikasvatus nuoria seksuaaliselle hyväksikäytölle?
la 05.04. 10:33Espoossa torjutaan segregaatiota - 25% vieraskielisiä
to 03.04. 19:38Uhraavatko globalistit seuraavaksi Suomen?
su 12.01. 00:48