"Tropiikin Trump" ,"räyhähenki" , poliittisen eliitin ulkopuolinen ristiriitainen hahmo, äärikommenteista kuuluisa, "vankkaa taantumusta edustava mies".

Ketä valtion tulevaa päämiestä Yle ja Helsingin Sanomat tällä kertaa näin ilkeästi pilkkasivat?

Miestä, joka on Brasilian suosituin poliitikko ja joka oli presidentinvaalien ennakkosuosikki.

Juuri hänet Brasilian kansalaiset ovat äänestäneet sunnuntaina ensimmäiseksi konservatiiviseksi presidentikseen.

Hän on 63-vuotias viiden lapsen isä, italialaistaustaisten vanhempien poika, sotilasarvoltaan kapteeni, joka on palvellut armeijassa vuosina 1971-1988, kongressin alahuoneen kansanedustajana jo vuodesta 1991, brasilialaisten enemmistön tavoin katolilainen, sosiaaliliberaalipuolue PSL:ää edustava Jair Bolsonaro.

Bolsonaron puolue on nimestään poiketen hyvin konservatiivinen, Helsingin Sanomat muistaa huomauttaa.

Korruptiosta tutkittujen ja tuomittujen vasemmistolaispresidenttien pitkä valtakausi (2003-2016) päättyy, kun terveiden perinteisten arvojen raikas tuuli on puhaltanut nyt myös Etelä-Amerikan suurimpaan valtioon Brasiliaan. Brasiliaa hallitsee seuraavan nelivuotiskauden oikeistolaispresidentti, aina vuoteen 2022 saakka.

Ellei ihmeitä tapahdu, Latinalaisen Amerikan mahtavinta maata johtaa ensi vuoden alusta alkaen aidosti äärioikeistolainen presidentti.

Näin kirjoitti Helsingin Sanomat viikko sitten.

"Kyllä, nimenomaan äärioikeistolainen eikä esimerkiksi vain oikeistopopulistinen", vahvisti Latinalaisen Amerikan politiikkaan erikoistunut tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista Helsingin Sanomille jo lokakuun alussa.

"Voisiko Bolsonaro mitenkään menettää ensimmäisen kierroksen äänestäjiään?" Helsingin Sanomissa ennätettiin julkisesti heti pelätä ääneen.

Bolsonaro voitti 7. lokakuuta vaalien ensimmäisen kierroksen 17 prosenttiyksikön marginaalilla saaden yli 46 prosentin kannatuksen eli suora voitto jäi kiinni vain neljästä prosentista ääniä. Presidenttiys vahvistui toisella kierroksella reippaalla 55 prosentilla.

Toiseksi tullut työväenpuolueen ehdokas, 55-vuotias Fernando Haddad keräsi avauskierroksella 29 prosenttia äänistä. Toisen kierroksen äänisaalis oli melkein 45 prosenttia. Hän on entinen São Paulon pormestari ja opetusministeri - libanonilaisen maahanmuuttajaperheen poika.

Fernando Haddadista tuli työväenpuolueen presidenttiehdokas alle kuukausi ennen vaaleja, kun selvisi, että alkuperäinen ehdokas, presidenttinä vuodet 2003–2010 toiminut entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva menetti vaalikelpoisuutensa oikeuden päätöksellä syyskuun alkupuolella ennen vaalien ensimmäistä kierrosta.

73-vuotias Lula on vangittu 12 vuodeksi lahjonnasta ja rahanpesusta.

Tällä hetkellä vankilassa istuva Brasilian entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva yritti pyrkiä presidentiksi "kaltereiden takaakin" ja johti gallupeja siihen asti, kunnes Bolsonaro ilmoittautui mukaan kisaan ja rynni heti toiseksi mielipidekyselyissä.

Istuva presidentti, konservatiiviseksi kuvailtu varapresidentti Michel Temer nousi maan johtoon toissa vuonna parlamentin pannessa Lulan seuraajan Dilma Rousseffin viralta historiallisen suuren lahjusskandaalin jälkeen. Temer ei lähtenyt ehdolle jatkokaudelle.

Vasemmistolaisaktivisti puukotti Bolsonaroa kampanjakiertueen yleisötilaisuudessa 6. syyskuuta. Epäilty tunnistettiin 40-vuotiaaksi Adélio Bispo de Oliveiraksi ja poliisi vahvisti, että hänet pidätettiin paikan päällä.

Brasilialaisen O Globo -sanomalehden mukaan kyse oli salamurhayrityksestä.

Bolsonaro menetti 40 prosenttia verta ja tarvitsi hätäleikkausta. Puukkohyökkäys esti häntä ottamasta osaa vaaliväittelyihin, mutta kampanjointia ja hänen suutaan sillä ei onnistuttu tukkimaan.

Yle kirjoitti lokakuun alussa epätoivoisena, kuinka "laitaoikeiston räyhäsuu" jatkaa kampanjaansa sairaalavuoteelta - "tyynyillä tuoliin tuettuna, nenä letkutettuna ja hailakansiniseen sairaalakaapuun sonnustautuneena hän sinkosi tviittejä ja piti Facebookissa livelähetyksiä – ja kasvatti kannatustaan, viikko viikolta".

Miljoonat vihaiset Bolsonaroa vastustavat vasemmistolaiset osoittivat mieltään ja brasilialaiset naiset keikkuivat kampanjoimalla massoittain kaduilla ja sosiaalisessa mediassa #EleNão-tunnuksella ("NotHim","Ei häntä").

Mutta turhaan - sillä "kovasanainen ehdokas, joka jättää puheillaan jopa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin varjoonsa" veti pitemmän korren ja on nyt valittu Brasilian uudeksi presidentiksi.

Yle toisti alusta alkaen mantraansa väittäen Bolsonaroa "äärioikeistolaiseksi", mutta joutui myöntämään, että "ehdokas kerää hieman yllättäen laajaa suosiota myös muista kansanosista, ihonväristä tai sukupuolesta riippumatta" viitaten tällä väitteeseensä, että Bolsonaron ydinkannattajakuntaa olisivat vain hyvätuloiset ja valkoiset miehet.

Intohimoisiksi Bolsonaron kannattajiksi ovat esittäytyneet avoimesti myös monet, jotka aiemmissa vaaleissa ovat kannattaneet työväenpuoluetta.

"Hän voi muuttaa Brasiliaa. Hänen hullu tyylinsä vetoaa. Maamme tarvitsee hänenlaistaan peräänantamatonta miestä", kertoi Rio de Janeirossa Bento Riveibeiron kaupunginosassa asuva 34-vuotias Vivian de Moraes Ylelle.

Kohulausunnoista lööppeihin nostettu Bolsonaro saa kuitenkin Vivian de Moraesin täyden tuen.

"Hänen sanomisiaan vääristellään ja häntä syytetään rasistiksi ilman syytä. En usko, että hän on oikeasti sellainen", Vivian de Moraes painottaa.

Viime viikolla ilmeni, että Facebook oli sensuroinut Bolsonaron "tärkeimmän tukiverkon" kymmeniä tilejä ja sivuja, joiden väitettiin rikkovan verkon sääntöjä koskien roskapostia ja "valeuutisia". Hänen vastustajansa ovat myös valittaneet, että Bolsonaron kannattajat käyttävät Facebookin viestintäsovellus WhatsAppia levittääkseen väärää tietoa, vaikka he eivät esittäneet konkreettisia todisteita tällaisista väitteistä.

Bolsonaroa on luonnehdittu radikaaleja muutoksia tuovaksi uudistajaksi, joka "on onnistunut myymään itsensä uutena voimana politiikan ulkopuolelta" - torjumaan Brasilian turruttanutta lamaa, köyhyyttä ja huume-sekä väkivaltarikollisuutta.

Jair Bolsonaroa pyrittiin nimeämään Brasilian presidentinvaaleissa vihatuimmaksi ehdokkaaksi, osittain ehkä siksi, että hänet tunnetaan kovan linjan konservatiivisista näkemyksistä ja perhemyönteisestä vaaliohjelmasta. Hän on sanonut, että hän ei aio silti hillitä retoriikkaansa edes ennen toista eli ratkaisevaa kierrosta.

Hän on kauhistuttanut monia brasilialaisia "edistysmielisiä" ​​puolustamalla kristinuskoa ja vastustamalla voimakkaasti LGBT-lainsäädäntöä ja maan aborttilakeja.

Kuten Trump, myös Bolsonaro on aktivoitunut sosiaalisessa mediassa kommunikoidakseen suoraan yleisön kanssa ja hänen retoriikassaan "on näkynyt jyrkkiä yhtäläisyyksiä" Yhdysvaltain presidentin kanssa.

Hän aikoo seurata monia Trumpin ulkopoliittisia kantoja ja tunnustaa muun muassa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Hänen suosionsa on ollut huimassa kasvussa myös evankelisten kristittyjen keskuudessa.

"Bolsonaro edustaa todella hyvin konservatiivisia ihanteitamme perheen ja kristillisten periaatteiden suhteen", sanoo pastori Alfeu Gebrin Assemblies of God -nimisestä helluntaikirkosta.

Bolsonaro saattaa häntä parjaavien vastustajiensa mielestä olla rasisti, naistenvihaaja ja homofoobikko, mutta häntä ei ole koskettanut koskaan korruption skandaalit, joihin poliittinen eliitti ja nimenomaan työväenpuolue ovat järjestelmällisesti langenneet. Lisäksi hänen tiukka asenteensa rikollisuuteen ja lupauksensa palauttaa kuri ja järjestys sekä höllentää aselakeja, mutta myös perinteisten arvojen esillä pitäminen ovat vedonneet brasilialaisiin laajalti ja saaneet kannatusta.

"Hän ajattelee kuten kristitty, puolustaa perinteistä perhettä, vastustaa aborttia ja gender-ideologiaa", korostaa Ulisses de Almeida, 40-vuotias Assemblies of God -seurakunnan jäsen.

"Hän on rehellinen ehdokas. Viimeisten vuosien korruption jälkeen tämä tekijä painaa voimakkaasti", jatkaa De Almeida, joka niin ikään on pastori.

Sama koskee Maria Aparecida Santanaa, 36-vuotiasta opettajaa, joka aiemmin äänesti entistä presidenttiä ja Brasilian vasemmistoikonia, Luiz Inacio Lula da Silvaa.

Tällä kertaa hän haluaa äänestää Bolsonaroa hänen kommenttiensa aiheuttamista "kaikista kiistoista huolimatta" - siitäkin riippumatta, että Bolsonaro on ilmoittanut kunnioittavansa sotilasdiktatuuria, joka hallitsi maata vuodesta 1964 vuoteen 1985.

Tällaiset yksittäiset mielipiteet ovat "vähäpätöisiä" sen sijaan, mitkä ovat todella tärkeitä Santanan mielestä: perhe-elämän ja turvallisuuden parantaminen.

Haastattelussa Bolsonaro on sanonut, että ennätyksellisen laaja rikollisuus Brasiliassa on tärkein huolenaihe brasilialaisille, erityisesti naisille. Hänen mielestä naisten oikeus on tietää, että heidän lapsensa olisivat turvassa heidän mennessään ulos.

Hän on huomauttanut, ettei perääntyisi näkemyksistään koskien ihmisoikeuksia, sukupuolikysymyksiä ja aseiden omistamista vain houkutellakseen keskustalaisia äänestäjiä.

"Korruptioskandaalit, väkivalta ja rikollisuus ovat synnyttäneet halun saada järjestystä ja auktoriteettia" ja vauhdittaneet Bolsonaron vaalitaistelua, antropologi Ronaldo Almeida Campinasin valtion yliopistosta Sao Paulosta toteaa.

Tutkimuslaitos Ibopen lauantaina julkaistu kysely antoi Bolsonarolle 54 prosentin kannatuksen, hänen sosialistista työväenpuoluetta edustava vastaehdokkaansa Fernando Haddad sai kyselyssä 46 prosentin tuen. Muut mielipidetiedustelut olivat samansuuntaisia.

Lauantaina Fernando Haddad varoitti äänestäjiä siitä, että Bolsonaron ehdotus "Brasilian aseistamisesta" vain lisää rikollisuutta. Hänen kannattajansa ovat kuitenkin nälkäisiä muutoksille ja uskovat, että Bolsonaro onnistuu tavoitteissaan.

Aiemmin Haddad meni vielä pidemmälle ja käytti vasemmistolaisille tyypillistä poliittista kieltä leimaamalla Bolsonaron "natsiksi".

Sunnuntai-iltana pian voittonsa varmistumisen jälkeen Bolsonaro luki kappaleita Raamatusta painottaen voimakkaasti vapautta ja perhearvoja.

Hän muistutti, että hänen valitsemisensa presidentiksi on "vapauden juhla Brasiliassa".

"Vapaus on perusperiaate... vapaus tulla ja mennä, poliittinen ja uskonnollinen vapaus, mielipiteenvapaus... Vapaa, demokraattinen ja vauras kansakunta. Brasilia ennen kaikkea, Jumala ennen kaikkea", hän julisti voitonpuheessaan sunnuntai-iltana 28. lokakuuta, kun toisen kierroksen voitto oli vahvistunut.

"Mitä tänään tapahtui äänestyksessä, ei ollut puolueen voitto, vaan maan juhla vapauden puolesta. Meidän kaikkien brasilialaisten kanssa tekemämme sitoumus on tehdä hallitus, joka on sitoutunut yksinomaan maahamme ja kansaamme."

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti viipymättä Bolsonarolle onnitellakseen häntä voitosta ja Twitterissä lupasi "läheistä yhteistyötä" Brasilian vastavalitun presidentin kanssa:

"Olipa erittäin hyvä keskustelu juuri valitun Brasilian presidentin Jair Bolsonaron kanssa, joka voitti kisan selvästi. Sovimme, että Brasilia ja Yhdysvallat tulevat toimimaan läheisessä yhteistyössä kaupankäynnissä, puolustuksessa ja kaikessa muussa! Loistava puhelu, toivotin hänelle onnittelut!"

Myös Italian sisäministeri Matteo Salvini on ehtinyt jo iloita ja toivottaa onnea Brasilialle ja Jair Bolsonarolle Twitterissä:

"Myös Brasiliassa kansalaiset ovat lähettäneet vasemmiston kotiin!

Hyvää työtä presidentti Bolsonaro, kansojemme ja hallitustemme välinen ystävyys on entistäkin vahvempaa!!!"