20-vuotisen maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevan tutkimuksensa perusteella hollantilainen sosiologian ja maahanmuuton professori Ruud Koopmans on tullut siihen tulokseen, että muslimeja on vaikeampi kotouttaa kuin muita maahanmuuttajaryhmiä.

Koopmans on kertonut laajoista selvityksistään koskien muslimimaahanmuuttajien sopeutumista länsimaihin äskettäin tanskalaiselle sanomalehti Berlingskelle ja siitä uutisoi Voice Of Europe.

Ruud Koopmansin mukaan mikään länsimainen maa ei ole onnistunut muslimien kotouttamisessa.

”Muslimeja on paljon vaikeampi integroida kuin muita maahanmuuttajien ryhmiä ja on selvää, että useimmissa muissa maahanmuuttajaryhmissä näemme kyllä suurta edistystä sukupolvesta toiseen”, hän huomauttaa.

Koopmansin vertailututkimuksen tulokset fundamentalismista kristittyjen ja muslimien keskuudesta osoittavat, että noin 65 prosenttia turkkilaisista ja marokkolaisista muslimeista kuudessa Euroopan maassa (Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Itävallassa) pitää uskonnollisia sääntöjä tärkeämpinä kuin sen maan maallista lakia, jossa he asuvat.

Muslimit eristäytyvät muista ei-muslimiryhmistä ja pidättäytyvät laajemmasta vuorovaikutuksesta uskonnolleen ulkopuolisten kanssa.

Esimerkiksi lähes 60 prosenttia tutkituista muslimeista paheksuu ajatusta ystävyyssuhteista homoseksuaalien kanssa, ja 45 prosenttia on samaa mieltä juutalaisten suhteen.

Koopmansin tutkimukset vahvistavat, että muslimien keskuudessa vallitseva Koraanin fundamentalistinen tulkinta estää heitä integroitumasta länsimaihin ja jopa 50 prosenttia Euroopan muslimeista kannattaa äärinäkemyksiä. Sitä vastoin fundamentalistien osuus kristittyjen keskuudessa on paljon pienempi, alle 4 prosenttia.

Hollannissa syntynyt ja 30 vuotta Saksassa asunut 58-vuotias Ruud Koopmans on sosiologian ja maahanmuuton professori Berliinin Humboldtin yliopistossa ja Wissenschaftszentrum Berlin für Sozialforschungin (WZB) tutkimusjohtaja.

Hän johtaa Migration, Integration and Transnationalisation -tutkimusyksikköä Berliinin yhteiskuntatieteellisessä keskuksessa ja on akateemisen neuvoston jäsen, joka neuvoo Saksan maahanmuuttoviranomaisia. Hän on kirjoittanut useita maahanmuuttoa ja kotouttamista sekä yhteiskunnallisia liikkeitä ja Euroopan yhdentymistä koskevia kirjoja.

Ruud Koopmansin maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tutkimus on järkyttänyt viime vuosina koko Alankomaita ja Belgiaa.

Hän on 27. helmikuuta julkaissut "Islamin rappeutunut talo" -kirjan (Het vervallen huis van de Islam, The Decrepit House of Islam) , jossa Koopmans kuvaa sitä syvää kriisiä, johon islamilainen maailma on hänen mukaansa vajonnut viimeisten 50 vuoden aikana.

Koopmans esittää melko synkän kuvan muslimimaailmasta, jolle on tunnusomaista kasvava fundamentalismi ja eri ryhmittymien väliset konfliktit. Hän on päätellyt tällä perusteella, että demokratian, ihmisoikeuksien sekä poliittisen ja taloudellisen kehityksen osalta 47 muslimienemmistöistä maata ovat huonossa jamassa.

"Sen perusteella katson, että islamilainen maailma on kaikilla näillä alueilla jäljessä muusta maailmasta. Yhä enenevässä määrin viimeisten 50 vuoden aikana", Koopmans toteaa Berlingskelle ja sanoo tämän johtuvan islamin takapajuisista näkemyksistä koskien muun muassa naisten asemaa, vähäisiä panostuksia lasten koulutukseen ja ääripropagandaa.

Koopmans näkee ongelmana sen, miten muslimit ja maailmanlaajuisesti monet muslimimaat tulkitsevat islamia:

"Nimittäin tavalla, joka pohjimmiltaan väittää, että Koraani ja sunna on ymmärrettävä kirjaimellisesti, ja että profeetan elämäntapa seitsemännellä vuosisadalla on oltava mittapuuna sille, miten muslimien pitäisi elää 2000-luvulla", hän tarkentaa.

Sunna on islamissa profeetta Muhammedin elämäntapa, joka välittyy perimätiedon eli hadith-kirjoitusten kautta.

”Tällainen islam on ensinnäkin uhka maailmanrauhalle. Toiseksi se estää integraation", sosiologian ja maahanmuuton professori Ruud Koopmans tietää.