"Kokoomus ja keskustapuolue tekevät strategisen virheen torjuessaan yhteistyön perussuomalaisten kanssa. Näin ne luovuttavat vallan vasemmistolle, joka on vähemmistössä. Lisäksi vasemmisto itsessään radikalisoituu koko ajan, sekä sdp:n vasemmalla puolella että sen sisällä."

Näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho twiittasi viikko sitten hallitusneuvottelujen lähtiessä käyntiin sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n voimin, kun "tyytyväisyyttään hyrisevät poliitikot" aloittivat Säätytalolla yhteistyön poliittista väkivaltaa kannattavien ja Setan hallitusohjelmatavoitteita ajavien henkilöiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet toimimaan Setan painostamana erilaisten seksuaalisten vääristymien normalisoinnin puolesta.

Maanantaina Ylen aamu-tv:n EU-vaalien puheenjohtajatentissä Ylen toimittaja Pirjo Auvinen tivasi perussuomalaisten puheenjohtajalta ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aholta:

"Pidättekö oikeasti outona sitä, että kokoomus ja keskusta vierastavat teidän maahanmuutto- tai EU-politiikkaanne?"

Halla-aho vastasi huomauttamalla kokoomuksen ja keskustan äänestäjäkunnasta varsin suuren osan "tutkitusti jakavan" perussuomalaiset näkemykset maahanmuuttopolitiikassa.

"Kyllä pidän vähän outona sitä, miten voimakkaasti näiden puolueiden johto on irtisanoutunut yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa", Halla-aho vakuutti ja sanoi pitävänsä harmillisena sitä, että vaikka eduskunnassa on hyvin vahva ei-sosialistinen enemmistö, silti muodostumassa on "ennennäkemättömän punavihreä hallitus".

"Tämä johtuu juuri siitä, että muut ei-vasemmistolaiset puolueet eivät oikein halua tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa."

Halla-aho kuitenkin muistutti vaalien jälkeen annetuista "vähän myönteisemmistä lausunnoista" koskien mahdollisuutta yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa, "kun kokoomuksessa ja keskustassa ymmärrettiin, että perussuomalaiset ei katoa mihinkään sillä, että odotellaan".

Lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Halla-aho totesi asian näin:

"Toivon muiden puolueiden ymmärtävän viimeistään näiden vaalien jälkeen, että perussuomalaiset eivät ole tilapäinen häiriö, joka menee pois, kun riittävän kauan odotellaan. Me emme ole pelkkä muiden epäonnistumisista elävä protestipuolue, kuten monet näyttävät uskovan. Ihmiset äänestävät meitä, koska he jakavat meidän ajattelutapamme ja arvomaailmamme.”

Halla-aho arvioi puoluevaltuuston kokouksen linjapuheessaan "Sipilän kauden jälkeen" keskustassa olevan voimakasta sisäistä painetta siirtyä vasemmistolaisempaan politiikkaan, kun se lähti nyt neuvottelemaan punavihreiden dominoimaan hallitukseen, jossa "niin demarit, vasemmisto kuin vihreät ja rkp ovat tietyssä mielessä radikalisoituneet ja siirtyneet vasemmalle".

"Niistä kaikista on tullut voimakkaasti identiteettipuolueita. Perinteiset teemat, kuten työväestön asema ja ympäristö, ovat tehneet tilaa muodikkaille teemoille kuten fanaattisille maahanmuuttonäkemyksille, intersektionaaliselle feminismille ja yleiselle todellisuuskriittisyydelle", Halla-aho analysoi poliittisessa tilannekatsauksessaan lauantaina Eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Halla-aho katsoo, että tällä hetkellä eletään vasemmistolaisen identiteettipolitiikan aikakautta:

"Ihmisille tärkeät kysymykset eivät saa kovinkaan suurta painoarvoa."

Hän ennakoi lisäksi, että tällaisella porukalla saadaan koottua erittäin yrittäjä- ja teollisuusvihamielinen hallitus, joka rahoittaa vaalilupauksiaan veronkorotuksilla, rapauttaa Suomen kilpailukykyä ilmastoposeerauksella, lisää parhaan kykynsä mukaan haitallista maahanmuuttoa ja sen kustannuksia sekä hyökkää sananvapautta vastaan erilaisilla niin sanotun vihapuheen vastaisilla kampanjoilla.

"Punavihreät heiluttavat tahtipuikkoa ja keskusta saa palkinnoksi muutaman siltarummun ja maakuntahallinnon", Halla-aho kuittasi ja kertoi äänestäjissä heränneen paljon kummastusta, kun vaalien suurin häviäjä keskusta menee hallitukseen ja vaalien suurin voittaja perussuomalaiset jää sen ulkopuolelle.

Monet ovat kysyneet Halla-aholta, mitä mieltä on koko äänestämisessä, jos sillä ei voi vaikuttaa päätöksentekoon.

"Meidän täytyy muistaa ja muistuttaa äänestäjiämme, että juuri tämä on eristämispolitiikan tarkoitus. Muut puolueet haluavat, että perussuomalaisten kannattajat turhautuvat äänestämiseen ja jäävät seuraavalla kerralla kotiin", Halla-aho rauhoitteli ja tähdensi, että eristämispolitiikka loppuu vain, jos muut puolueet näkevät kannattajien äänestävän puoluetta vaaleista toiseen.

"Olemme näillä näkymin pääoppositiopuolue tällä vaalikaudella. Tulemme tekemään myös oppositiossa asiapolitiikkaa. Emme räksytä hallitukselle periaatteen vuoksi, vaan nostamme esiin epäkohtia ja tarjoamme perussuomalaisia ratkaisuja", Halla-aho lupasi lauantaina Eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Ylen aamutv:n eurovaalitentissä Halla-ahoa kuulusteltiin luonnollisesti myös viime aikoina paljon otsikoidusta ja globalisteille runsaasti harmaita hiuksia aiheuttaneesta kansallismielisten, EU-kriittisten ja maahanmuuttovastaisten puolueiden voimien yhdistymisestä ja yhteistyöstä, jossa heidän tavoitteena on uuden suuren ryhmän perustaminen EU-parlamenttiin.

Kansallismielisille puolueille enteillään jopa kolmasosaa 751-paikkaisesta EU-parlamentista.

Ilta-Sanomat on kartoittanut laajasti tulevien eurovaalien kohtalon kysymyksiä ja varoittaa "radikaalioikeiston rakentavan jytkyä eurovaaleihin".

Pelissä on isoja asioita - vahvoja oikeistojohtajia ja heidän kykyä torjua EU:n liittovaltiokehitys ja halvauttaa päätöksenteko EU:n ytimessä todellakin pelätään. Se selittää myös byrokraattisena organisaationa tunnetun EU-eliitin ja heitä palvovien hädän joutua jäsenmaidensa kansojen palvelijaksi, joka kunnioittaisi jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta.

Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari arvioi, että Euroopan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut. Hän on julkaissut äskettäin vaalivideon, joka päättyy lauseeseen: ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä.” Tällä vertauskuvalla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushallintoon.

"EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskushallintoa on vähitellen ryhdyttävä purkamaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään", Huhtasaari tykittää.

Ja kuten Halla-aho totesi puoluevaltuuston kokouksen linjapuheessaan:

"Suurin ja välittömin vaikutus eurovaalien tuloksella on kuitenkin kotimaan politiikkaan. Mitä paremmin perussuomalaiset menestyvät, sitä enemmän muilla puolueilla puntti tutisee."

Halla-aho painottaa, että eurovaaleilla on valtava merkitys monestakin syystä.

"Ensinnäkin kansallismieliset puolueet ovat saamassa historiallisen vaalivoiton kaikkialla Euroopassa.

Tämä vie eurooppalaista keskustelua ja päätöksentekoa järkevämpään suuntaan ja vaikuttaa konkreettisesti yhteiseen lainsäädäntöön.

Perussuomalaiset voivat olla osa tätä kehitystä. Ja kun kuulumme mahdollisimman suureen ryhmään Euroopan parlamentissa, olemme paljon kokoamme suurempi vaikuttaja."

Ei pidä siis ihmetellä, että myös Ylellä "puntti tutisee" ja aamutv:n eurovaalitentissä Halla-aholta udeltiin, miten pitkällä neuvottelut ja suunnitelmat ovat sekä kuinka tiiviisti perussuomalaiset on mukana "tässä Salvinin hankkeessa".

Halla-aho kertoi keskusteluja käydyn "erilaisilla tasoilla epämuodollisesti ja epävirallisesti" siitä lähtien, kun britit kansanäänestyksessä päättivät lähteä Euroopan unionista, koska tämä pakottaa suuriin muutoksiin kahdessa suuressa EU-kriittisessä ryhmässä: ECR:ssä, jossa perussuomalaisetkin ovat ja EFDD:ssä, jossa on Britannian itsenäisyyspuolue.

"Yhteisenä tahtotilana on ollut se, että pystyttäisiin välttämään se vuoden 2014 vaalien jälkeinen virhe, jolloin toisiaan varsin lähellä olevat puolueet hajaantuivat kolmeen tai jopa neljään eri ryhmään, koska tällainen tilanne luonnollisesti vähentää meidän kaikkien mahdollisuuksia vaikuttaa EU-lainsäädäntöön", Halla-aho selvitti ja tarkensi, ettei hän kutsuisi sitä Salvinin hankkeeksi, sillä "kyse on kansallismielisten ja EU-skeptisten puolueiden yhteishankkeesta", vaikka Salvini onkin "melko räiskyvä persoona ja ottaa mielellään julkisuutta".

"Liigan kannatus Italiassa lähentelee 40 prosenttia ja Italia on suuri jäsenmaa, niin on selvää, että tulevassa parlamentissa Liigalla tulee olemaan erittäin paljon meppejä ja se tekee tietysti Liigan roolista hyvin vahvan", Halla-aho muistutti.

Ylen toimittaja Pirjo Auvinen yritti myös halpamaisesti väittää, että yhteistyöstä Salvinin kanssa olisi tullut perussuomalaisten ja ruotsidemokraattien välille "ryppy rakkauteen" pyytämällä Halla-ahoa kommentoimaan viime viikkoista Helsingin Sanomien haastattelua, jossa ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson oli sanonut ihmettelevänsä, miksi ”suomalainen puolue näyttää liittoutuvan italialaisten ja ranskalaisten Venäjän-ystävien kanssa”.

Halla-ahon mielestä Åkesson oli vain purkanut kiukkua ja "aika asiattomalla tavalla".

"Täytyy muistaa se, että ruotsidemokraatit pyrkivät hyvin pitkään ECR-ryhmän jäseneksi. Perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue tekivät kovasti työtä tämän tavoitteen eteen, koska meille on tärkeää se, että pohjoismaiset sisarpuolueet ovat samassa ryhmässä."

Halla-aho muistutti niin ikään ruotsidemokraattien olevan "hyvin marginalisoitu ja demonisoitu puolue" omassa kotimaassaan, "mikä ei liity niinkään ruotsidemokraatteihin, vaan yleiseen poliittiseen ilmapiiriin":

"Heille on hyvin tärkeää yrittää välttää kaikkia sellaisia yhteyksiä ja kontakteja, joita voitaisiin käyttää lyömäaseena heitä vastaan Ruotsissa."

Tällaista strategiaa Halla-aho kuitenkin pitää virheellisenä, koska riippumatta siitä, mitä ruotsidemokraatit tekevät kotimaassa tai Euroopassa, niin he eivät tule koskaan saamaan hyväksyntää muilta puolueilta, ennen kuin he kasvavat niin isoksi, että kerta kaikkiaan hallituksen muodostamisesta ei tule mitään ilman yhteistyötä heidän kanssaan, Halla-aho perusteli ja korosti perussuomalaisilla ja Tanskan kansanpuolueella olevan edelleen voimakas tahto siihen, että ruotsidemokraatit olisivat tulevalla kaudella samassa europarlamenttiryhmässä. Näin hän uskoo vahvasti tulevan käymäänkin.

Halla-aho kehotti muistelemaan aikaa ennen ruotsidemokraattien hyväksymistä ECR-ryhmään. Silloin pelkoa lietsottiin väittämällä ruotsidemokraattien olevan Venäjä-mielisiä.

"Vielä vuonna 2014, kun puhuttiin puolueiden yhteistyöstä, niin nimenomaan ruotsidemokraatteja pidettiin pro-Putin-puolueena ja meitä muita peloteltiin sillä."

Halla-aho näkee Venäjä-mielisyyden olevan yksiselitteisesti "vähän käytössä kulunut lyömäase, joka ei oikeastaan liity Venäjään millään tavalla":

"Sillä pyritään mätkimään kansallismielisiä puolueita ja tekemään yhteistyö niiden välillä vaikeaksi, koska tämä on tietysti meidän poliittisten kilpailijoidemme etu."

Ylen eurovaalitentissä kovisteltiin myös perussuomalaisten ja Halla-ahon kantaa siihen, pitääkö Suomen pysyä EU:ssa vai toimia eroamisen hyväksi, jos ja kun ruotsidemokraatitkaan eivät enää vaadi Ruotsin eroa EU:sta.

Halla-aho myönsi puolueessaan olevan luonnollisesti kahdenlaisia mielipiteitä tähän kysymykseen sekä edustajien että jäsenistön keskuudessa, mutta että puolueen kannan muodostaa tietysti puheenjohtaja.

"Puolueen kanta on se, että me emme pidä eroamista EU:sta realistisena näkymänä ainakaan lähitulevaisuudessa. Mitä tahansahan voi tapahtua, joka muuttaa vallitsevaa todellisuutta, mutta tässä tilanteessa eroamisen taakse ei ole saatavissa eduskunnan eikä kansalaisten enemmistöä", Halla-aho muotoili.

Halla-ahon mukaan on "ajan tuhlausta" asettaa itselleen sellaisia lyhyen aikavälin tavoitteita, jotka eivät voi toteutua.

"Se mitä me voimme tehdä tällä hetkellä, on EU:n suunnan muuttaminen. Tähän on paljon paremmat mahdollisuudet kuin vielä vuonna 2014, koska poliittinen tilanne monissa EU:n jäsenmaissa, muun muassa siirtolaiskriisin myötä, on muuttunut aivan radikaalisti", Halla-aho korosti.

Ylen toimittaja Auvinen tarkensi silti:

"Eli sen sijaan että vaatisitte eroa, niin nyt ikään kuin työskentelette EU:n sisällä näitten tavoitteiden saavuttamiseksi?"

Halla-aho lähestyi asiaa niin, että hän kuvasi, miten hän itse europarlamentaarikkona ollessaan on pyrkinyt kaiken aikaa työskentelemään: nimenomaan EU:n sisällä perussuomalaisten tavoitteiden hyväksi.

"Luulen, että tämä on se, missä on saavutettavissa kaikkein eniten, etenkin, jos meidän kaltaisemme puolueet menestyvät erinomaisesti toukokuun vaaleissa", Halla-aho vahvisti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja on toiveikas ja hän arvelee, että "hankkeesta" saattaa tulla europarlamentin toiseksi suurin ryhmä ja tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että suunnanmuutos tai ainakin nykyisen kehityksen jarruttaminen on realistinen tavoite.

"Meidän pitää panna kaikki paukut nimenomaan sellaisten tavoitteiden ajamiseen, joiden toteutuminen on realistista", Halla-aho teroitti.

Entä onko Halla-ahon mielestä realistista lähteä ajamaan Suomen eroa rahaliitosta ja valmistautua markkaan palaamiseen?

Tässäkin pitää mennä Halla-ahon mielestä "askel kerrallaan" ja katsoa lainsäädännöllisiä kehyksiä.

"Tällä hetkellä eurosta eli yhteisvaluutasta ei voi erota, siihen ei ole mekanismia - muuten kuin eroamalla koko Euroopan unionista ja tähän me haluamme muutoksen.

Eli säännöissä pitää olla selkeä hallittu mekanismi ja kriteerit jäsenmaan erottamiselle tai eroamiselle yhteisvaluutasta, jos se on tämän kyseisen jäsenmaan etu tai jos se on euroalueen etu kokonaisuutena."

Henkilökohtaisesti Halla-aho on sitä mieltä, että Suomen pitäisi erota yhteisvaluutasta.

"Meidän näkemyksemme mukaan yhteisvaluutta sopii lähinnä Saksalle, se on hyödyttänyt erittäin suuresti Saksan kilpailukykyä ja taloutta, mutta monille muille maille, etenkin Etelä-Euroopan maille, siitä on ollut lähinnä vahinkoa."

Perussuomalaiset kannattavat Dublin-asetusta, mutta puolueen mielestä muuttoliikkeiden hallinnan suhteen EU ei voi missään olosuhteissa päättää sitä, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa.

Halla-aho painotti Ylen aamutv:n eurovaalitentissä, että taakanjakojärjestelmää ei tarvita, koska se "ei kerta kaikkiaan toimi".

"Me olemme nähneet, että taakanjakojärjestelmä ei voi toimia. 2016 kun yritettiin reagoida edellisen vuoden siirtolaiskriisiin, luotiin tilapäinen taakanjakomekanismi, jolla pyrittiin siirtämään turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta muualle EU:hun. Suomi ja Malta olivat ainoat EU-maat, jotka täyttivät omat velvoitteensa."

Halla-aho alleviivasi, että useimmat jäsenmaat eivät halua ottaa vastaan haitallista maahanmuuttoa - kiintiöiden puitteissa tai muutenkaan - ja ennen kaikkea siksi, että nämä tulijat itse ovat erittäin nirsoja sen suhteen, mihin jäsenmaahan he haluavat mennä. Jo nyt olemme nähneet, että he katoavat "sijoittamisen" jälkeen kuitenkin lyhyen ajan kuluessa ja päätyvät johonkin muuhun houkuttelevampaan maahan.

Perussuomalaisissa ei ylipäätään nähdä pakolaisten vastaanottamista tehokkaana tapana lievittää maailman pakolaiskriisiä.

"Maailmassa on tällä hetkellä nykytietojen mukaan noin 65 miljoonaa ihmistä, jotka ovat paenneet erilaisten syiden vuoksi kotoaan.

Eurooppa käyttää valtavia resursseja hyvin pienen joukon elättämiseen ja ylläpitämiseen -niiden, jotka maksavat ihmissalakuljettajille ja tulevat Välimeren yli. Tämä on hyvin kustannustehoton tapa auttaa yhtään ketään", perussuomalaisten puheenjohtaja totesi kiertelemättä.

Perussuomalaisissa on kannatettu ajatusta siitä, että UNHCR:n ylläpitämiä leirejä konfliktialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä resursoitaisiin eli rahoitettaisiin paljon nykyistä paremmin.

"Se on myös yksi työntötekijä, joka panee ihmisiä liikkeelle leireiltä, että leirien olot ovat ala-arvoiset. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus elää siellä arvokasta elämää, kunnes olot lähtömaassa palautuvat sellaisiksi, että ihmiset palaavat sinne."

Halla-ahon teräviin vastauksiin alistuneena Auvisen oli kumminkin pakko vielä piikitellä kysymällä:

"Eli te rakentaisitte korkeammat muurit EU:n ulkopuolelle ja lähettäisitte rahaa sinne leireille?"

Perussuomalaisten puheenjohtaja näpäytti yks'kantaan ja selkeästi:

"No jos sen näin haluaa ilmaista, niin kyllä. Meidän mielestämme Euroopan tehtävä on suojella Eurooppaa haitalliselta maahanmuutolta."

Perussuomalaisten kolmannen kauden kansanedustaja Olli Immonen muistuttaakin blogissaan, että eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon.

"Toivon, että kansallismieliset ja EU-kriittiset äänestäjät eivät protestoi EU:ta vastaan jättämällä äänestämättä, sillä tällöin saamme kansallismielisten sijaan europarlamenttiin liittovaltiokehityksen ja haittamaahanmuuton edistäjiä", Immonen kirjoittaa.

On erityisesti muistettava, että EU-vaalit eivät ole henkilövaalit, vaan ennen kaikkea perussuomalaisten ehdokkaat ovat keräämässä ääniä suurelle eurooppalaiselle kansallismieliselle liikkeelle, jonka tavoitteena on saattaa Eurooppa takaisin eurooppalaisten kansojen käsiin sekä luoda Euroopasta jälleen itsenäisten kansakuntien Eurooppa.