Ruotsalainen emeritusprofessori Lars Calmsfors paljastaa SR:n artikkelissa, että verrattuna muihin Pohjoismaihin, Ruotsilla on eniten vaikeuksia integroida maahanmuuttajat työmarkkinoille.

Asiaa tutkinut Calmsfors huomauttaa, että yksi keskeisimmistä syistä maahanmuuttajien heikolle työllistymiselle on matala koulutustaso ja ammattitaidon puute.

– Minimipalkka on Ruotsissa este. Tämä koskee erityisesti hotelli- ja ravintola-alaa, jossa monet ammattitaidottomat saattaisivat saada töitä, Calmfors toteaa. Hänen mukaansa yksi keino tilanteen korjaamiseksi on ”pienempi minimipalkka”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että luotaisiin uusia matalapalkkatöitä, joista yksinkertaisesti maksettaisiin vähemmän.

Ruotsin keskusammattijärjestö LO tyrmää ajatuksen minimipalkkojen alentamisesta uusruotsalaisten työllistämiseksi.

– Heille pitää järjestää koulutusta jotta heidät saadaan töihin ruotsalaisilla työmarkkinoilla minimipalkan laskun sijaan, toteaa järjestön sopimussihteeri Torbjörn Johansson.

Hän pelkää, että minimipalkkojen laskeminen uusruotsalaisia varten laskee myös muiden minimipalkkoja.

Monessa muussakin pakolaisia vastaanottaneessa maassa on törmätty vaikeaan integraatioon työmarkkinoille.

Alankomaissa työssäkäyvistä vain 15 prosentilla oli vuosi sitten kokopäivätyö 2,5 vuoden maassaolon jälkeen. Alankomaalainen maahanmuuton tutkija Jan van de Beek sanoi, että suurelta osalta pakolaisista puuttuu kunnollinen koulutus. Van de Beekin mukaan erityisesti kouluttamattomille sopivat työpaikat eivät houkuttele pakolaisia, sillä sosiaaliedut ovat usein samansuuruiset kuin työstä saatu palkka

Kansalainen.fi