Visegrad-maat Euroopan parhaiten valmistautuneita koronaviruspandemiaan

Unkari, T ekki, Puola ja Slovakia kymmenen parhaan eurooppalaisen maan joukossa sairaalavuodepaikkojen määrässä asukasta kohti

Ulkomaat ma 30.03.2020 23:15

Visegrad-maat (V4) Unkari, Tšekki, Puola ja Slovakia ovat kymmenen parhaan eurooppalaisen maan joukossa sairaalavuodepaikkojen määrässä asukasta kohti, kertoo Voice Of Europe.

NimbleFinsin tietojen mukaan sairaalavuodepaikkojen lukumäärä Euroopassa on keskeinen mittari siinä, kuinka hyvin maat pystyvät selviytymään koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta.

NimbleFinsin julkaisemat tilastotiedot perustuvat OECD:n, Eurostatin ja Worldometrin tietoihin vertailemalla sairaalavuoteiden lukumäärää eri puolilla Eurooppaa.

Vuodepaikkojen määrä on olennaisen tärkeää koronaviruspandemian aikana, joka on asettanut valtavia vaatimuksia sairaaloille.

Saksassa on eniten sairaalasänkyjä henkilöä kohden, kahdeksan vuodetta tuhatta asukasta kohti.

Toisella sijalla on Itävalta (7,37 vuodepaikkaa / 1 000 asukasta), seuraavina tulevat Unkari (7,02 vuodetta), Tšekki (6,63 vuodetta) ja Puola (6,62 vuodetta).

Visegrad-maista Slovakia pärjää huonoiten: 5,82 vuodepaikalla 1 000 henkilöä kohti, mutta määrä on silti korkeampi kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa.

Ranskan sairaalavuodepaikkojen määrä tuhatta asukasta kohti on jonkin verran parempi: 5,98.

Italia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat sitä vastoin kuusi maata, joissa sairaalavuoteita on heikoimmin: Italiassa 3,18, Espanjassa 2,97, Irlannissa 2,96, Iso-Britanniassa 2,54, Tanskassa 2,50 ja Ruotsissa vain 2,22 vuodetta tuhatta henkilöä kohti.

NimbleFinsin tietojen mukaan Euroopan keskiarvo on 4,9 vuodetta / 1 000 asukasta.

Vertailun vuoksi Suomi jää tässä suhteellisen kauas keskiarvosta ja sillä on vain hiukan parempi tilanne kuin Italialla mitä tulee sairaalavuodepaikkojen määrään. Suomella on tarjota 3,28 vuodetta tuhatta asukasta kohti.

Koska Italia, Espanja ja Iso-Britannia ovat väkiluvultaan suuria valtioita, näissä kolmessa maassa on ymmärrettävästi suurin pula sairaalavuoteista, NimbleFins toteaa.

Italian sairaalavuodepaikkojen puutteen vuoksi sairaalat ovat kyvyttömiä kohtaamaan tilannetta, jossa lääkintähenkilökunta onkin turvautunut sijoittamaan potilaita sen sijaan sairaaloiden pesutupiin ja häthätää kyhättyihin lääkintätelttoihin. Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan pula vuodepaikoista on epäilemättä maksanut lukemattomia ihmishenkiä Italiassa.

Koska ikääntyneimpien on arvioitu olevan alttiimpia tarvitsemaan sairaalahoitoa ja vanhempien ihmisten kuolleisuusaste on huomattavasti korkeampi, NimbleFins on selvittänyt myös kunkin väestön ikää ja sairaalavuoteiden lukumäärää tuhatta 70-vuotiasta tai sitä vanhempaa ihmistä kohti jokaisessa maassa.

Tämän mittarin mukaan Puolassa pystytään parhaiten hoitamaan haavoittuvassa asemassa olevaa vanhempaa sukupolvea. Seuraavaksi parhaat valmiudet ovat Slovakiassa, Unkarissa, Itävallassa ja Tšekissä. Vertailun vuoksi Suomi sijoittuu tässä listauksessa 17. sijalle ja Ruotsi viimeiseksi, 23. sijalle.

Kun lääkäreiden lukumäärää on vertailtu kaikkialla Euroopassa, eniten lääkäreitä henkilöä kohden on Ruotsissa, jossa on 5,4 lääkäriä / 1 000 ihmistä. Tämän perusteella Puola on Euroopassa heikoimmin valmistautunut: vain 2,4 lääkärillä 1 000 ihmistä kohti. Iso-Britannia pärjää kolmanneksi huonoiten, vain 2,8 lääkärillä 1 000 ihmistä kohti.

Ruotsi sen sijaan sijoittuu tässä ensimmäiseksi, sillä on 5,4 lääkäriä 1 000 ihmistä kohti. Suomi on 11: 3,8 lääkäriä / 1 000 ihmistä.

Jos mukaan lasketaan myös sairaanhoitajien ja kätilöiden lukumäärä, niin Suomessa on eniten terveydenhuollon ammattilaisia henkilöä kohden: 18,5 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja kätilöä tuhatta henkilöä kohti. Latviassa ja Kreikassa on vähiten, vain 8 / 1 000 henkilöä.

Vaikka lääkärien määrä on Iso-Britanniassa on yksi alhaisimmista 1 000 ihmistä kohti, heidän lääkärinsä ovat nuorempia kuin muissa Euroopan maissa. Vain 12,8 % Iso-Britannian lääkäreistä on 55-vuotiaita tai vanhempia.

Tätä voidaan verrata Italiaan, jossa 53,3 % lääkäreistä on 55-vuotiaita tai vanhempia. Tämä saattaa osoittautua kriittiseksi otettaessa huomioon taistelu koronavirusta vastaan, sillä vanhemmat lääkärit sairastuvat todennäköisemmin vakavasti eivätkä lopulta pysty työskentelemään kuten nuoremmat lääkärit, NimbleFins arvioi.

Tarkasteltaessa ikätilastoja alueittain ja sitä, kuinka monta vanhempaa ihmistä on kussakin maassa, erityisesti yli 70-vuotiaita, pienin osuus yli 70-vuotiaista, alle 10 % väestöstä, on Irlannissa, Slovakiassa ja Luxemburgissa.

Yli 70-vuotiaita on puolestaan eniten Saksassa, Kreikassa ja Italiassa. Esimerkiksi Italiassa 16,68 % väestöstä on yli 70-vuotiaita. Ruotsissa vastaava prosenttiosuus on 14,29 % ja Suomessa 14,68 %.

Vaikka nuoremmat ihmiset voivat myös kuolla koronavirukseen, ikääntyneiden kuolleisuusaste on ollut merkittävästi korkeampi.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan 40-49 -vuotiaiden kuolleisuus on 0,4 %, 50-59 -vuotiaiden 1,3 %, 60-69 -vuotiaiden 3,6 %, 70–79-vuotiaiden 8,0 % ja yli 80-vuotiaiden 14,8 %.

Kun näitä verrataan alle 40-vuotiaiden kuolleisuusasteeseen, joka on 0,2%, tämä tarkoittaa, että yli 80-vuotiaat kuolevat 74 kertaa todennäköisemmin koronavirukseen kuin alle 40-vuotiaat.


 

Tytti Salenius ma 30.03. 23:15

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Ovatko puolueet vain teatteria?

pe 07.08. 11:30

Timo Vihavainen

Mitä nainen haluaa?

to 06.08. 23:15

Professorin Ajatuksia

Ville Tavio ja afrikkalainen kulttuuri

to 06.08. 23:14

Henna Kajava

Kaivohuoneen tuore tapaus verrattavissa Turun terrori-iskuun

ti 04.08. 23:55

Laura Huhtasaari

Kansanäänestys elvytyspaketista perusteltu

ti 04.08. 11:15

videot