Talebanien ottaessa vallan Afganistanissa ennennäkemätön afgaanien maahanmuutto Eurooppaan on valmis käynnistymään, mikä vauhdittaa mahdollisesti satojen tuhansien -mahdollisesti jopa miljoonien - pakolaisten ja siirtolaisten saapumista sodan runtelemasta maasta.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on tuonut julki pahaenteisen arvion, että jopa viisi miljoonaa ihmistä yrittää lähteä Afganistanista Eurooppaan. 

Jos tällaiset maahanmuuttomäärät toteutuvat, niiden rinnalla kalpenisi vuoden 2015 maahanmuuttokriisi, jolloin yli miljoona ihmistä Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä saapui Eurooppaan, huomauttaa Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern 26.8.2021 julkaistussa artikkelissaan "Eurooppaa odottaa afganistanilaissiirtolaisten tsunami".

Vuodesta 2015 lähtien EU:n arvioiden mukaan noin 570 000 afganistanilaista - lähes yksinomaan nuoria miehiä - on hakenut turvapaikkaa Euroopan unionista. Vuonna 2020 Afganistanista tuli EU:hun toiseksi eniten turvapaikanhakijoita Syyriasta tulleiden jälkeen.

Afganistanilaismiehistä monia on ollut erityisen vaikea kotouttaa eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja he ovat olleet viime vuosina syyllisiä satoihin - mahdollisesti jopa tuhansiin - eurooppalaisiin ​​naisiin ​​ja tyttöihin kohdistuviin seksuaalirikoksiin. Miljoonien muiden afgaanien saapuminen Eurooppaan tietää melkoista yhteiskunnallista mullistusta tulevaisuudessa.

Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota ovat - kuten aina - eri mieltä siitä, miten valmistautua tulevaan maahanmuuttotulvaan. Joidenkin maiden johtajat sanovat, että heillä on humanitaarinen velvollisuus hyväksyä suuria määriä afganistanilaissiirtolaisia. Toiset ovat sitä mieltä, että islamilaisten maiden on aika kantaa taakka.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut, että EU:lla on "moraalinen vastuu" ottaa vastaan ​​Talebania pakenevat. Monien EU-maiden johtajat ovat eri mieltä.

Itävalta on viime vuosina ottanut vastaan ​​yli 40 000 afganistanilaista. Se on toiseksi suurin määrä Euroopassa Saksan jälkeen, joka on vastaanottanut 148 000 afgaania. Vertailun vuoksi Suomen vastaava luku on reilut 3 300 ja Ruotsin lähes 30 000 afgaania.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on viimettäin vannonut, ettei hänen maansa hyväksy enää lisää afgaaneja. Itävaltalaisen Puls 24 - televisio-ohjelman haastattelussa hän korosti, että Itävalta on jo antanut "suhteettoman suuren panoksen" Afganistaniin:

"Vastustan selkeästi sitä, että nyt otamme vastaan ​​enemmän ihmisiä. Tämä ei tapahdu kanslerin virkani aikana. Ottaa vastaan ihmisiä, joita sitä paitsi ei voida integroida, on valtava ongelma meille maana."

Itävallan sisäministeri Karl Nehammer kehotti yhdessä ulkoministeri Alexander Schallenbergin kanssa antamassaan julkilausumassa karkottamaan laittomasti Itävallassa olevat afgaanit islamilaisiin maihin nyt, kun heitä ei voida EU:n lainsäädännön mukaan karkottaa takaisin Afganistaniin:

"Jos karkottaminen ei ole enää mahdollista Euroopan ihmisoikeussopimuksen meille asettamien rajoitusten vuoksi, on harkittava vaihtoehtoja. Karkotuskeskukset Afganistanin ympärillä olevalla alueella olisi yksi mahdollisuus. Se vaatii Euroopan komission voimaa ja tukea." 

Nehammer näkee, että karkotuksia olisi pidettävä pikemminkin turvallisuuskysymyksenä kuin humanitaarisena asiana:

"On helppo vaatia yleistä karkotuskieltoa Afganistaniin ja toisaalta jättää huomioimatta odotettavissa olevat muuttoliikkeet. Suojaa tarvitsevien on saatava sitä mahdollisimman lähellä alkuperämaataan.

Yleinen karkotuskielto on laittoman maahanmuuton vetovoimatekijä ja vain ruokkii salakuljettajien häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä liiketoimintaa ja siten järjestäytynyttä rikollisuutta.

Sisäministerinä olen ensisijaisesti vastuussa Itävallassa asuvista ihmisistä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea yhteiskuntarauhan ja hyvinvointivaltion suojelemista pitkällä aikavälillä."

Schallenberg lisäsi:

"Afganistanin kriisi ei tapahdu tyhjiössä. Alueen konfliktit ja epävakaus leviävät ennemmin tai myöhemmin Eurooppaan ja sen myötä Itävaltaan."

Österreich 24:n julkaisema mielipidemittaus osoitti, että lähes kolme neljäsosaa vastaajista kannattaa Itävallan hallituksen tiukkaa linjaa Afganistanin maahanmuuton suhteen. Kysely tukee hiljattain paljon julkisuutta saanutta rikosasiaa, jossa neljä afganistanilaista Wienissä huumasi ja raiskasi 13-vuotiaan tytön. Tyttö kuristettiin, hän menetti tajuntansa ja kuoli.

Saksassa maahanmuutto Afganistanista on noussut tärkeäksi aiheeksi ennen 26. syyskuuta pidettäviä liittovaltion vaaleja. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Saksan kristillisdemokraattinen unioni -puolueen (CDU) pääsihteeri Paul Ziemiak on painottanut, että Saksan ei pitäisi hyväksyä avoimien ovien maahanmuuttopolitiikkaa, jota se harjoitti vuonna 2015, kun Merkel päästi maahan yli miljoona siirtolaista Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä. 

Paul Ziemiak totesi:

"Meille on selvää, että vuotta 2015 ei saa toistaa. Emme voi ratkaista Afganistanin kysymystä maahanmuutolla Saksaan."

CDU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet on pysynyt vaiti Afganistanin asiasta, samoin kuin sosiaalidemokraattien (SPD) liittokansleriehdokas Olaf Scholz. Sitä vastoin vihreiden liittokansleriehdokas Annalena Baerbock yllytti Saksaa ottamaan vastaan ​​reilusti yli 50 000 afganistanilaista. "Meidän on hyväksyttävä tämä", hän vaati ARD -television haastattelussa.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern peräänkuuluttaa, että samaan aikaan afganistanilaisrikolliset, mukaan lukien raiskaajat ja huumekauppiaat, jotka oli aiemmin karkotettu Afganistaniin, ovat nyt palanneet Saksaan evakuointilennoilla. Saavuttuaan Saksaan he jättivät välittömästi uusia turvapaikkahakemuksia. 

"Ei ole täysin uusi skenaario, että Saksaan tulee ihmisiä, jotka on aiemmin karkotettu", myönsi  sisäministeriön tiedottaja.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut koordinoituja eurooppalaisia toimia massamaahanmuuton estämiseksi Afganistanista:

"Afganistanin epävakaus lisää todennäköisesti laittoman maahanmuuton virtaa Eurooppaan... Eurooppa yksin ei pysty vastaamaan nykyisen tilanteen seuraamuksista. Meidän on suunniteltava ja suojauduttava suurilta laittomilta maahanmuuttovirroilta... 

Esitämme siksi aloitteen yhdessä Saksan liittotasavallan ja muiden Euroopan valtioiden kanssa panna välittömästi täytäntöön päättäväinen, koordinoitu ja yhtenäinen vastatoimi laittomien ihmisvirtojen torjumiseksi edistämään pyrkimyksiä, joille on tunnusomaista solidaarisuus ja yhtenäiset suojelua koskevat perusteet, sekä luoda yhteistyötä kauttakulku- ja vastaanottajamaiden, kuten Pakistanin, Turkin ja Iranin, kanssa."

Mielipidekyselyissä tasoissa Macronin kanssa ennen huhtikuussa 2022 pidettäviä Ranskan presidentinvaaleja olevan Marine Le Penin mielestä Ranskan pitäisi sanoa "ei" afgaanipakolaisten massiiviselle maahanmuutolle. Le Penin puolueen, Kansallisen liittouman (Rassemblement national), verkkosivustolla esitetyssä "Afganistan: EI uudelle maahanmuuttomoottoritielle!" -vetoomuksessa todetaan:

"Olemme täysin tietoisia joidenkin laillisten pakolaisten inhimillisistä tragedioista ja ilmeisestä ahdingosta. Turvapaikkaoikeus ei kuitenkaan saa olla edelleen, kuten se on nyt, massiivisen, hallitsemattoman ja pakotetun maahanmuuton, islamismin ja joissain tapauksissa terrorismin Troijan hevonen, niin kuin se oli tiettyjen jihadistien tapauksessa, jotka osallistuivat 13. marraskuuta 2015 tehtyihin hyökkäyksiin."

Se oli päivämäärä, jolloin Pariisissa tapahtui joukko koordinoituja jihadistisia hyökkäyksiä, joissa kuoli yli 130 ihmistä ja yli 400 loukkaantui.

"Joidenkin suurten kaupunkien pormestarit ovat jo ilmoittaneet aikovansa toivottaa pakolaiset ​​tervetulleeksi. Mielestämme tämä on ilmeinen riski kansalaisille.

Meille tärkeintä on ennen kaikkea maanmiestemme suojelu", Kansallisen liittouman vetoomus jatkuu.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija huomauttaa, että yhtä aikaa Ranskan sisäministeriön mukaan viisi afgaania, jotka lennätettiin Ranskaan, on asetettu terrorismin vastaisen valvonnan piiriin epäillyistä yhteyksistä Talebaniin. Yksi miehistä, joka työskenteli Ranskan suurlähetystössä Kabulissa, myönsi kuulusteluissa aiemmin johtaneensa Talebanin tarkastusasemaa. Muita 20 Ranskaan vietyä afganistanilaista tutkitaan turvapaikkapetoksista.

Kreikassa hallitus pelkää vuoden 2015 maahanmuuttokriisin toistumista ja se on pystyttänyt   40 kilometrin (25 mailin) ​​aidan ja asentanut uuden valvontajärjestelmän Turkin rajalle estääkseen afganistanilaisia ​​siirtolaisia ​​pyrkimästä Eurooppaan. Viime vuosina Kreikka on ollut Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä tulevien siirtolaisten tärkein portti Eurooppaan.

Yleisen järjestyksen ministeri Michalis Chrisochoidis alleviivasi :

"Emme voi passiivisesti odottaa mahdollisia vaikutuksia. Rajamme pysyvät turvallisina ja loukkaamattomina."

Kreikan maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri Notis Mitarachi täydensi, että EU:n on lähetettävä "oikeanlaiset viestit" välttääkseen uuden maahanmuuttokriisin, "jota Eurooppa ei pysty kantamaan". Hän korosti: "Maamme ei ole laittomien afganistanilaissiirtolaisten kauttakulkumaa Eurooppaan."

Italiassa pääministeri Mario Draghi kannusti G20-maita, 20 suurimman talousmahdin ryhmää, järjestämään huippukokouksen Afganistanin tilanteesta. Italialainen sanomalehti La Repubblica totesi:

"Draghille G20-ryhmällä on strateginen arvo: juuri tällä foorumilla voi ja täytyy saavuttaa sitoumus, jolla on velvoittava vaikutus paitsi länsimaille, jotka ovat selvinneet kaksikymmentä vuotta kestäneestä Afganistanin operaatiostaan, mutta myös ja ennen kaikkea niille maille, kuten Kiina, Venäjä, Saudi-Arabia ja Turkki, joilla on intressejä ja vaikutusvaltaa islamilaiseksi julistautuneeseen valtioon."

Iso-Britanniassa pääministeri Boris Johnson ilmoitti parlamentille antamassaan lausunnossa suunnitelmasta ottaa vastaan ​​20 000 afganistanilaista siirtolaista:

"Meidän on pärjättävä siinä maailmassa, jossa oikeasti elämme, hyväksymällä se, mitä olemme saavuttaneet ja mitä emme ole saavuttaneet ...

Emme lähetä ihmisiä takaisin Afganistaniin, emmekä muutenkaan salli ihmisten tulla Afganistanista tähän maahan harkitsemattomalla tavalla.

Haluamme olla anteliaita, mutta meidän on varmistettava, että huolehdimme omasta turvallisuudestamme."

Turkissa hallitus rakentaa 295 kilometrin (180 mailin) ​​muurin Iranin rajalleen estääkseen uuden siirtolaistulvan Afganistanista. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on sanonut, että uusi maahanmuuttoaalto on "väistämätön", jos Afganistan ja Iran eivät turvaa rajojaan. Hän on lisännyt, että Turkista ei tule "pakolaisvarastoa" pakeneville afgaaneille:

"Meidän on muistutettava eurooppalaisia ​​ystäviämme tästä tosiasiasta: Eurooppa - josta on tullut miljoonien ihmisten vetonaula - ei voi pysyä erossa Afganistanin pakolaisongelmasta sulkemalla rajansa tylysti suojellakseen kansalaistensa turvallisuutta ja hyvinvointia. Turkilla ei ole mitään velvollisuutta olla Euroopan pakolaisvarasto."

Sillä aikaa tuhansia afgaanisiirtolaisia ​​saapuu Euroopan eri maihin, kuten Belgiaan, Kroatiaan, Tanskaan, Viroon, Suomeen, Unkariin, Irlantiin, Liettuaan, Luxemburgiin, Norjaan, Puolaan, Portugaliin, Serbiaan ja Ruotsiin.

Albania, Makedonia ja Kosovo  sopivat väliaikaisesti suojaavansa satoja afganistanilaisia, jotka työskentelivät länsimaisten sotilaallisten rauhanturvajoukkojen kanssa ja joita Taleban uhkaa nyt.

Espanja kertoi vastaanottavansa väliaikaisesti jopa 4 000 afganistanilaista siirtolaista kahdessa Yhdysvaltojen käyttämässä sotilastukikohdassa.

Tällä hetkellä EU:n puolivuotiskauden puheenjohtajamaana toimiva Slovenia on linjannut, että Euroopan unioni ei salli afganistanilaisen maahanmuuton voimakasta kasvua. Pääministeri Janez Janša twiittasi 22.8.2021:

"EU ei avaa mitään eurooppalaisia 'humanitaarisia' tai siirtolaiskäytäviä Afganistanille. Emme salli vuoden 2015 strategisen virheen toistamista. Autamme vain henkilöitä, jotka ovat auttaneet meitä NATO -operaation aikana. Ja jokaista EU:n jäsentä, joka suojelee ulkorajaamme."

Samaan aikaan kymmeniä afganistanilaisia siirtolaisia on loukussa Puolan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla. 

He ovat leiriytyneet metsään Usnarz Górnyn kylän lähellä melkein kuukauden ajan, sen jälkeen kun Valko-Venäjän viranomaiset pakottivat heidät sinne aseella uhaten.

Puola ja Baltian maista Viro, Latvia ja Liettua katsovat, että Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenkon käytäntö lähettää siirtolaisia heidän rajojensa yli on "hybridisotaa". 

Vallassa vuodesta 1994 ollutta Lukashenkoa syytetään koston havittelemisesta pakotteiden takia, joita EU määräsi hänen kiistanalaisesta uudelleenvalinnastaan elokuussa 2020 ja erimielisyyksien tukahduttamisesta.

Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan pääministerien 23. elokuuta 2021 antamassa yhteisessä julkilausumassa todetaan:

"Meille on selvää, että meneillään olevan kriisin on suunnitellut ja systemaattisesti järjestänyt Alexander Lukashenkon hallinto. Maahanmuuttajien käyttäminen naapurimaiden epävakauttamiseksi rikkoo selkeästi kansainvälistä oikeutta ja luokitellaan hybridihyökkäykseksi Latviaa, Liettuaa ja Puolaa vastaan ja siis koko Euroopan unionia vastaan...

EU:ssa meidän on käytettävä tätä vipuvartta harkitaksemme uudelleen lähestymistapaamme rajojemme suojelemiseen. Uskomme vakaasti, että Euroopan ulkorajojen suojelu ei ole vain yksittäisten jäsenvaltioiden velvollisuus, vaan myös EU:n yhteinen vastuu. Siksi siihen olisi kiinnitettävä asianmukaista poliittista huomiota EU:n tasolla ja myönnettävä riittävästi varoja....

Pakolaisten ja maahanmuuttajien käyttäminen aseena uhkaa Euroopan unionin alueellista turvallisuutta ja rikkoo vakavasti ihmisoikeuksia. Koko demokraattisen yhteisön pitäisi tuomita tällainen käyttäytyminen erittäin voimakkain sanakääntein."

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on tähdentänyt, että vaikka hän tuntee myötätuntoa afganistanilaisia siirtolaisia kohtaan, hänen mukaansa he ovat "työkalu herra Lukashenkon käsissä" ja että Puola ei alistu "tällaiseen kiristykseen".

Puolan apulaisulkoministeri Marcin Przydacz lisäsi: 

"Jos hyväksymme tämän joukon, seuraavaksi meillä ei ole 10 tai 20, vaan 1 000, 2 000 ja 10 000 ihmistä pyrkimässä päästä maahan."

"Emme saa unohtaa, että tämä on ... tarkoituksellisesti suunnattu Puolaan, jonkin verran koston hengessä avustamme Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle”, Przydacz muistutti.

Puola on antanut turvan Valko-Venäjältä pakeneville toisinajattelijoille.

Tuhannet Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä tulevat siirtolaiset virtaavat Euroopan unioniin Valko-Venäjältä, Itä-Euroopan sisämaavaltiosta. 

Monet siirtolaisista lennätetään Valko-Venäjälle Lähi-idästä, ja Valko-Venäjän viranomaiset kuljettavat heidät sitten busseilla EU:n rajoille. Matkoja järjestää Valko-Venäjän valtion omistama matkailutoimisto, joka perii maahanmuuttajilta 1 800–12 000 dollaria.

Valko-Venäjältä EU:hun laittomasti saapuneiden ihmisten määrä kasvoi jyrkästi sen jälkeen, kun Lukashenko allekirjoitti 1. heinäkuuta 2021 asetuksen, jonka mukaan yli 70 maan kansalaiset voivat matkustaa Valko-Venäjälle ilman viisumia ja oleskella jopa viisi päivää, näennäisesti saadakseen Covid-19 -rokotteen.

Tästä Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenkon lietsomasta ja organisoimasta laittoman maahanmuuton syöksyaallosta voi lukea tarkemmin Soeren Kernin 5.9.2021 päivätystä tuoreesta Gatestone -instituutin artikkelista, joka on otsikoitu "Valko-Venäjä hukuttaa EU:n Lähi-idästä tulevilla siirtolaisilla".