Puola näyttää kyntensä Euroopan unionille

Puolan pääministeri: "Emme hyväksy, että kiristämisestä tulee politiikkaa jäsenvaltiota vastaan. Demokratiat eivät toimi näin!"

Ulkomaat la 30.10.2021 00:50

EU-tuomioistuin määräsi keskiviikkona 27. lokakuuta 2021 Puolan maksamaan miljoona euroa päivässä oikeusvaltiorikkomuksista, riemuitsivat Yle ja Helsingin Sanomat kuin yhdestä suusta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen väläytteli jo aiemmin, että Euroopan komissio voi puuttua Puolan "oikeusvaltiouhitteluun" taloudellisilla keinoilla.

Ursula von der Leyen on itse uhitellut Puolaa kolmella vaihtoehdolla: rikkomusmenettely, EU-budjettiin liitetyn oikeusvaltioehdollisuuden ja muiden taloudellisten keinojen käyttö sekä artikla 7:n mukainen menettely. Käytännössä tämän on väitetty tarkoittavan, että artikla 7:n mukaan Puolaa voisi esimerkiksi uhata äänioikeuden menetys EU-päätöksenteossa.

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 21.10.2021 päätöslauselman, jossa se katsoo, että Puolan perustuslakituomioistuin on "laiton, ei pätevä tulkitsemaan perustuslakia".

Euroopan komissio pyysi jo syyskuussa EU:n tuomioistuinta määräämään Puolalle päivittäisiä sakkoja siihen saakka, että Puola keskeyttää oikeuslaitoksensa uudistamisen.

EU-tuomioistuimen asettamat sakot astuvat voimaan hektisellä hetkellä, sillä vain parisen viikkoa sitten Puolan perustuslakituomioistuin linjasi, että osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia. Linjaus kyseenalaisti näin EU-oikeuden aseman Puolassa.

Globalisti-pääministerimme Sanna Marin (sdp.) teki heti selväksi EU:n ylivallan suhteen Suomen kansallisiin lakeihin nähden ja ilmaisi oman näkemyksensä: 

"EU-tuomioistuin ja EU-oikeus ovat kansallisten tuomioistuimien ja lakien yläpuolella". 

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on puolustanut suoraselkäisesti maansa linjausta ja syyttänyt EU:ta kiristyksestä.

Suomen pääministeri Sanna Marin on kuvaillut tilannetta kestämättömäksi ja vaatii tiukkaa suhtautumista Puolan oikeusvaltiotilanteeseen.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern näkee Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen siitä, että Puolan laki on ensisijainen Euroopan unionin lainsäädäntöön nähden, "periaatteellisesti tärkeänä päätöksenä, jolla pyritään vahvistamaan kansallista itsemääräämisoikeutta tietyissä oikeudellisissa asioissa".

Puolan perustuslakituomioistuimen päätös on hänen mukaansa asettanut kyseenalaiseksi EU:n ylikansallisen oikeusjärjestelmän laillisuuden ja poliittisen järjestyksen.

Soeren Kern nimittää EU:n ja Puolan välistä kiistaa "valtataisteluksi", joka on "suututtanut eurooppalaiset federalistit, jotka pyrkivät muuttamaan 27-jäsenisen EU:n eurooppalaiseksi supervaltioksi – Euroopan yhdysvalloiksi – ja ne, jotka eivät suhtaudu suopeasti ​​niihin, jotka haastavat heidän auktoriteettinsa".

EU, johon Puola liittyi vuonna 2004, on vannonut kostotoimia, mukaan lukien mahdollisia taloudellisia seuraamuksia. Puola, joka vapautui Neuvostoliiton määräysvallasta vuonna 1989, vastasi, että EU:n toimielimet ylittävät laittomasti valtuutensa.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern huomauttaa, että Puola ei ole ainoa maa, joka haastaa EU:n lainsäädännön ylivallan. Iso-Britannia, joka oli aikoinaan EU:n toiseksi suurin jäsenvaltio, lähti virallisesti blokista vuonna 2020 vaatiakseen takaisin suvereniteettinsa.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi  aivan viime aikoina ennennäkemättömän päätöksen, joka suoranaisesti uhmasi Euroopan keskuspankin auktoriteettia ostaa valtavia määriä valtion joukkovelkakirjalainoja. Tämä rahapolitiikka tunnetaan määrällisenä keventämisenä. 

Saksan tuomioistuin katsoi, että käytäntö on laiton Saksan lain mukaan, koska sen enempää Saksan hallitus kuin Saksan parlamenttikaan eivät hyväksyneet ostoja. EU:n oikeudellinen kiista sen suurimman jäsenmaan kanssa on uhannut hajottaa paitsi Euroopan yhtenäisvaluutan, euron, myös itse EU:n.

Puolan mukaan sillä ei ole suunnitelmia "Polexitin" osalta, Puolan eroamiselle Euroopan unionista. Toisin kuin Britanniassa ennen Brexit-kansanäänestystä vuonna 2016, Puolassa kansan kannatus EU-jäsenyydelle on edelleen korkealla. 

Jos Puola kuitenkin eroaisi EU:sta, se kyseenalaistaisi Soeren Kernin mukaan EU:n kannattavuuden tulevaisuudessa.

Puolan kiista EU:n kanssa pyörii hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) vuodesta 2015 lähtien toteuttamien laajamittaisten oikeuslaitosta koskevien uudistusten ympärillä. Puolan hallitus on korostanut, että sen muutokset olivat välttämättömiä korruption torjumiseksi oikeusjärjestelmässä, jota hallitsevat kommunistisen aikakauden tuomarit. Kriitikot, samoin kuin myös Euroopan komissio, väittävät, että uudistukset ovat heikentäneet Puolan oikeusjärjestelmän riippumattomuutta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti taannoin, että Puolan uudet korkeimman oikeuden tuomareiden nimittämistä koskevat säännöt voivat rikkoa EU:n lainsäädäntöä, ja määräsi Puolan hallituksen keskeyttämään ne.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki pyysi Puolan perustuslakituomioistuinta selvittämään, ovatko EU:n toimielimet ylittäneet toimivaltansa. Tuomioistuin julisti odotetun päätöksen 7. lokakuuta 2021, että Puolan perustuslaki on joissakin tapauksissa etusijalla EU:n lainsäädännön suhteen. 

Päätöksessä todetaan, että EU ylittää toimivaltansa aina, kun: 

a) EU:n viranomaiset toimivat Puolan niille EU:n perussopimuksissa antaman toimivallan ulkopuolella; 

b) Puolan perustuslakia ei tunnusteta maan korkeimmaksi laiksi; ja 

c) Puolaa estetään toimimasta itsenäisenä ja demokraattisena valtiona.

Kiista oikeuslaitoksen uudistuksista on osa suurempaa Puolan ja EU:n välistä valtataistelua. EU rutiininomaisesti puuttuu Puolan sisäpolitiikkaan monissa eri kysymyksissä, kuten sosiaalipolitiikassa ja massamaahanmuutossa. Viime vuosina Euroopan virkamiehet ovat nostaneet Puolan hallitusta vastaan ​​useita oikeusjuttuja, joiden tarkoituksena on pakottaa Varsova noudattamaan Brysselin vaatimuksia.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija muistuttaa, että jännitteiden perimmäinen syy on    maailmankatsomuskiista: 

"Puola on yksi Euroopan konservatiivisimmista maista, ja Puolan hallitus - suuren väestönosan tukemana - katsoo, että Puolan yhteiskunnan tulee järjestäytyä roomalaiskatolilaisten periaatteiden ja arvojen ympärille. 

Tämä on suoraan ristiriidassa useimpien EU:n virkamiesten kanssa, joista useimmilla on jälkikristillinen maailmankuva ja monet palvovat monikulttuurisuuden alttarilla. Konfliktia ovat lietsoneet ja jatkaneet ikuisuuksiin Brysselin ilman vaaleja valitut byrokraatit, jotka haluavat uudistaa Puolan EU:n kuvan mukaiseksi", Soeren Kern kiteyttää.

Puola on sittemmin selventänyt kantaansa maansa perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki teki selkoa 18. lokakuuta 2021 EU-johtajille lähettämässään kirjeessä hallituksensa näkemyksistä ja seuraavassa pitkä lainaus siitä:

"Kirjoitan tämän kirjeen rauhoitellakseni ja samalla huolestuttaakseni.

Haluan vakuuttaa teille, että Puola on edelleen Euroopan unionin lojaali jäsen. Euroopan unionin, joka on yhteisiin sopimuksiin perustuva organisaatio, jonka ovat perustaneet kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat antaneet tehtäväksi muutamia toimivaltuuksia yhteisille toimielimille ja jotka ovat yhdessä säännelleet monia elämänalueita EU:n lainsäädännöllä. 

Puola kunnioittaa tätä lakia ja tunnustaa sen ensisijaisuuden kansallisiin lakeihin nähden kaikkien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisten velvoitteidemme mukaisesti.

Samalla haluan kuitenkin esittää huolenaiheen ja kiinnittää huomionne vaaralliseen ilmiöön, joka uhkaa unionimme tulevaisuutta. Meidän tulee olla huolissaan unionin asteittaisesta muuttumisesta kokonaisuudeksi, joka lakkaisi olemasta vapaiden, tasa-arvoisten ja itsenäisten valtioiden liitto ja siitä tulisi sen sijaan yksittäinen, keskitetysti hallinnoitu järjestelmä, jota johtavat instituutiot, jotka ovat menettäneet Euroopan maiden kansalaisten demokraattisen valvonnan. 

Jos emme toimi tämän ilmiön torjumiseksi, kaikki tulevat tuntemaan sen kielteiset vaikutukset. Tänään se voi koskea vain yhtä maata – huomenna eri verukkeella toista maata...

Puola kunnioittaa täysin EU:n lainsäädäntöä sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita, kuten kaikki muutkin jäsenvaltiot. Jokaisen jäsenvaltion velvollisuus noudattaa EU:n lainsäädäntöä juontuu suoraan perustamissopimuksista – olemme velvollisia tekemään niin perussopimuksissa vaaditussa laajuudessa. Ei pätkääkään vähemmän – eikä hitustakaan enempää.

EU-oikeuden ensisijaisuuden periaate kattaa kaikki säädökset aina lakisääteiselle tasolle asti unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Tämä periaate ei kuitenkaan ole rajaton. Jokaisessa maassa perustuslaki säilyttää ensisijaisuutensa. Vain tuomioistuimet - sekä Euroopan unionin tuomioistuin että kansalliset perustuslakituomioistuimet – voivat arvioida, missä raja menee.

Jokainen niistä on 'perustuslain vartija', joka viime kädessä päättää tietyllä alueella sovellettavien normien laillisuudesta ja pätevyydestä. Tämä on tehtävä, johon perustuslaillisen oikeuslaitoksen alkuunpanijat ovat määränneet heidät.

Puolan tasavallan perustuslakituomioistuimella on samat oikeudet kuin minkä tahansa muun EU-maan tuomioistuimilla. Ne voivat tarkistaa EU:n primaarioikeuden yhdenmukaisuuden oman perustuslakinsa kanssa, ja ne ovat tehneet niin johdonmukaisesti useiden vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Yksittäiset tuomiot koskevat laajempia tai suppeampia kysymyksiä, mutta niiden olemus pysyy ennallaan – EU:n lainsäädännön ensisijaisuus kansalliseen lainsäädäntöön nähden on olemassa ja vaikka sen soveltamisala on laaja, sillä on selkeät rajansa.

Nämä rajat määräytyvät paitsi kansallisten oikeusnormien perustuslaillisen tai lainsäädännöllisen luonteen perusteella, myös EU:n lainsäädännön kattamien asioiden osalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 ja 5 artiklassa määritelty toimivallan periaate on unionin toimintaa ohjaava periaate. Se tarkoittaa, että Euroopan unionin elinten toimivalta ulottuu vain asioihin, jotka olemme niille perustamissopimuksissa uskoneet. 

Yrityksiä laajentaa näitä toimivaltuuksia ei voida hyväksyä. Tällaista toimintaa on pidettävä toimivallan ylittämisenä (ultra vires), ja luonteeltaan perussopimusten oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.

Mikään Euroopan unionin toimielin ei saa ryhtyä toimiin, joihin perussopimukset eivät oikeuta.

Tähän kysymykseen ei liity minkäänlaisia epäilyksiä EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja perustuslakituomioistuinten päätöksissä. Nämä tuomioistuimet ovatkin toistuvasti todenneet, että jotkut Euroopan unionin toimielinten, erityisesti EU:n tuomioistuimen, toimet, ylittävät perustamissopimuksissa myönnetyt toimivaltuudet.

Tämän seurauksena kansalliset tuomioistuimet ovat johdonmukaisesti päättäneet, että EU-tuomioistuimen yksittäiset tuomiot – sellaisina kuin ne on annettu ultra vires [oikeudellisen toimivallan tai valtuutuksen ulkopuolella] – eivät ole tiettyä jäsenvaltiota sitovia.

Puolan perustuslakituomioistuin ei tee nyt mitään sellaista, mitä Saksan, Ranskan, Italian, Espanjan, Tanskan, Romanian, Tšekin tasavallan tai muiden EU-maiden tuomioistuimet eivät ole aiemminkaan tehneet. Se on oikeuskäytännön viitoittama tuttu tie, mikä ei millään muotoa ole uusi asia. Mikään näistä oikeudellisista päätöksistä ei johtanut yhtäkään jäsenvaltiota harhaan Euroopan yhdentymisen suhteen. 

Jokainen niistä oli lausunto ja vahvistus tosiseikoista, jotka ovat seurausta Euroopan lain kirjaimesta ja hengestä... 

Puolan perustuslakituomioistuin on toistuvasti ratkaissut Puolan perustuslain ensisijaisuuden Euroopan unionin lainsäädäntöön nähden. Komissio ei ole koskaan riitauttanut näitä tuomioita, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kansainvälisen oikeuden yhteensopivuuden tarkastelu kansallisen perustuslain kanssa ei riko EU:n lainsäädäntöä.

Puolan perustuslain 4 artiklan nojalla Puolan tasavallan ylin valta kuuluu kansakunnalle. Tämän periaatteen lauseke on myös oikeuslähteiden hierarkkisuus, jonka mukaan se on Puolan perustuslaki — jonka kansakunta on hyväksynyt sen poliittisen tahdon korkeimpana ilmaisuna - joka ylittää tärkeydessä muut oikeuslähteet, kuten Puolan ratifioimat lait tai jopa kansainväliset sopimukset. Mikään hallitus ei saa poiketa tästä periaatteesta, koska se olisi perustuslain räikeää loukkaamista ja vastoin kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta....

Mikään itsenäinen valtio ei voi hyväksyä tällaista tulkintaa. Sen hyväksyminen merkitsisi käytännössä sitä, että Euroopan unioni lakkaisi olemasta vapaiden, tasa-arvoisten ja itsenäisten maiden liitto. Tällainen jo tosiasiassa tapahtunut -lähestymistapa (fait accompli) muuttaisi Euroopan unionin keskitetysti johdetuksi valtioelimeksi, jonka toimielimet voivat pakottaa mitä tahansa sen 'provinsseissa' oikeusperustasta riippumatta.

Tästä emme sopineet perustamissopimuksissa. Puola noudattaa täysin EU-lainsäädäntöä. Kuten kaikki muutkin jäsenvaltiot, tämä oikeus antaa maallemme erityisiä velvoitteita ja oikeuksia. Yksi on oikeus vaatia EU:n toimielimiä toimimaan vain asioissa, jotka niille on uskottu, eikä niissä, jotka eivät kuulu niiden toimivaltaan.

Valitettavasti olemme nyt tekemisissä erittäin vaarallisen ilmiön kanssa, jonka avulla useat Euroopan unionin toimielimet anastavat valtuudet, joita niillä ei ole perussopimusten mukaan ja sanelevat käskyjä jäsenvaltioille per fas et nefas [oikein tai väärin; oikeudenmukaisin tai epäoikeudenmukaisin keinoin, keinoja kaihtamatta]. Tämä on erityisen ilmeistä juuri nyt, kun taloudellisia välineitä käytetään tähän tarkoitukseen. 

Vailla oikeudellista perustaa jäsenvaltioita yritetään pakottaa toimimaan sen mukaan, mitä unionin toimielimet käskevät tehdä – riippumatta oikeusperustasta asettaa tällaisia vaatimuksia. 

Tällaista käytäntöä ei voida hyväksyä. Ei vain siksi, että se on laitonta, vaan ennen kaikkea siksi, että se on vaarallista Euroopan unionin jatkolle, koska se heikentää kaikkia jäsenvaltioita. Unioni on vahva sen jäsentensä vahvuuden ansiosta. Niiden heikentäminen, alistamalla jäsenvaltiot käytännöllisesti katsottuna keskitetysti hallinnoitujen instituutioiden rajattomaan valtaan, josta puuttuu demokraattinen valvonta, voi viime kädessä johtaa päätöksentekomekanismien täydelliseen irtautumiseen kansalaisten tahdosta esimerkiksi demokraattisissa vaaleissa – ja unionin muuttumiseen organisaatioksi, joka on ristiriidassa yhteisten arvojemme kanssa: vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio, moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.

Teoilla on seurauksensa, ja meidän on pidettävä ne mielessä. Nyt EU:n toimielinten huomio on keskittynyt Puolaan. Ja Puola on päättänyt puolustaa itsemääräämisoikeuttaan ja toimivallan periaatetta. Muistakaamme kuitenkin, että jos jokin valtio voidaan pakottaa toimimaan vastoin sen suvereniteettia tänään, luodaan ennakkotapaus. Vaikutukset tulevat väistämättä koskemaan myös muita maita tulevaisuudessa."

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vannoi heti lokakuun 8. päivänä 2021 antamassaan lausunnossa, että Puolan EU:n lainsäädännön ylivaltaa kohtaan esittämään kyseenalaistamiseen ei jätetä reagoimatta, mutta hän ei kertonut tuolloin, mitä EU aikoo tehdä tai milloin. Hän totesi:

"Olen syvästi huolissani Puolan perustuslakituomioistuimen eilisestä päätöksestä. Olen ohjeistanut komission yksiköitä ruotimaan sitä perusteellisesti ja kipin kapin. Tältä pohjalta päätämme tulevista toimista....

Perussopimuksemme ovat hyvin selkeitä. Kaikki Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset sitovat kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia, myös kansallisia tuomioistuimia. EU:n lainsäädäntö on kansalliseen lainsäädäntöön nähden ensisijainen, perustuslailliset määräykset mukaan lukien. Tähän ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot sitoutuneet Euroopan unionin jäseninä. Varmistaaksemme tämän käytämme kaikkia valtuuksia, mitä meillä on perussopimusten nojalla."

EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders sanoi, että "kaikkia välineitä" käytettäisiin EU-lainsäädännön säilyttämiseksi Puolassa ja että EU:n lainsäädännön ensisijaisuutta koskeva periaate on "unionin ytimessä".  

Financial Times -lehden haastattelussa hän lisäsi, että samankaltaisten oikeudellisten haasteiden nopea lisääntyminen EU:n jäsenmaissa, mukaan lukien Ranskassa ja Saksassa, muodostaa "todellisen uhan unionimme rakenteelle". Hän jatkoi:

"Mikä on riski, jos emme hoida tätä asiaa? Se on se, että tuhoamme itse Euroopan unionin. Kun meillä on ongelma yhdessä jäsenvaltiossa, heijastusvaikutusten vaara on liian suuri.

Kaikissa jäsenvaltioissa tai joissakin jäsenvaltioissa on taipumus kyseenalaistaa EU:n lainsäädännön ensisijaisuus ja yhteisöjen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta.

Jos sitä ei estetä, eri jäsenvaltioilla on yhä enemmän mahdollisuuksia haastaa EU-lainsäädännön ensisijaisuus ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta."

Saksan ulkoministeri Heiko Maas ja Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian tulivat julki   9.10.2021 yhteisellä lausunnollaan:

"Euroopan unionin jäsenyys on aina yhteydessä yhteisten arvojen ja sääntöjen täysimääräiseen ja ehdottomaan noudattamiseen. Viimeksi mainitun kunnioittaminen kuuluu jokaiselle jäsenvaltiolle ja näin ollen tietysti myös Puolalle, jolla on merkittävä asema Euroopan unionissa.

Se ei ole vain moraalinen sitoumus, se on myös oikeudellinen sitoumus.

Tältä osalta painotamme tukeamme Euroopan komissiolle, jotta se ominaisuudessaan perussopimusten valvojana varmistaa EU:n lainsäädännön noudattamisen."

Ranskan hallituksen Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Clément Beaune sanoi, että puolalaisen tuomioistuimen päätös oli "hyökkäys Euroopan unionia vastaan". Hän syytti Puolan hallitusta siitä, ettei se kunnioita "eurooppalaisia ​​perusarvoja".

Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski suhtautui  myönteisesti perustuslakituomioistuimen päätökseen:

"Puolassa tärkein säädös on perustuslaki ja kaikkien Puolassa voimassa olevien eurooppalaisten säädösten on oltava perustuslain mukaisia. Tämä koskee myös oikeuslaitosta, eikä Euroopan unionilla ole siihen mitään sananvaltaa."

Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Mullerin mielestä päätös vahvisti "perustuslain ensisijaisuuden muihin oikeuslähteisiin nähden".

Puolan varaoikeusministeri Sebastian Kaleta twiittasi:

"Perustuslakituomioistuimen tämänpäiväinen tuomio on vetoomus EU:n elimille, että ne lopettaisivat perussopimusten rikkomisen yrittäen anastamisen ja kiristyksen avulla saada toimivaltuuksia, joita ei ole saatu perussopimuksissa. EU:lla ei ole oikeutta puuttua Puolan oikeuslaitokseen."

Kaleta lisäsi:

"Tämä ei koske vain Puolaa. Kysymys on siitä, että jotkut Euroopan virkamiehet yrittävät antaa EU:lle enemmän toimivaltaa muuttamatta perussopimuksia. Tämä on erittäin vaarallista, koska se romahduttaa EU:n sisältä päin."

EU:n talouskomissaari (Italian pääministeri 2016-2018 ja Italian ulkoministeri 2014-2016) Paolo Gentiloni varoitti, että Puolan oikeustapauksella voi olla "seurauksia" elvytysvarojen maksamiseen Puolalle -- miljardien eurojen osuuteen EU:n elpymisrahastosta.

Puolan hallitus piti Gentilonin uhkausta "kiristyksenä" ja vastasi : "Emme antaudu minkäänlaiseen kiristykseen."

On merkille pantavaa, että EU:n virkamiehet ovat toisaalta sanoneet, että elvytysrahoja voidaan maksaa Puolalle, mutta tiukkojen oikeudellisten ehtojen kera.

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli kertoi valmistautuvansa nostamaan kanteen Euroopan komissiota vastaan siitä syystä, että se ei ole soveltanut ehdollisuusasetuksena tunnettua mekanismia (Conditionality Regulation) , joka edellyttää rahoituksen leikkaamista EU:n jäsenvaltioilta, joita syytetään oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. 

Oikeusvaltioehdollisuus eli oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.

Joulukuussa 2020 hyväksyttyä mekanismia ei ole koskaan käytetty.

Puola ja Unkari ovat haastaneet mekanismin Euroopan unionin tuomioistuimessa, jossa asian käsittely on vielä kesken. 

Tuomioistuinkäsittely ei estä komissiota aloittamasta mekanismin käyttöä. Komissio kuitenkin vaikuttaa kokevan tärkeäksi, että tuomioistuimen päätös kuullaan ennen kuin mekanismin käytössä edetään kovin pitkälle.

Puolan ja Unkarin mukaan "oikeusvaltiomekanismin" tarkoituksena ei ole puolustaa oikeusvaltiota, vaan määrätä poliittinen rangaistus.

"Se ei ole ehdollisuusjärjestelmä, se on mekanismi sanktioiden määräämiseksi", huomautti     Puolan hallitusta edustava asianajaja Sylwia Żyrek. Unkarin oikeusministeriön johtava virkamies Miklós Zoltán Fehér pitää toimenpidettä "poliittisena menettelynä, jolla on poliittinen tarkoitus".

Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel on neuvonut EU:ta olemaan kiirehtimättä Puolalle suunnatun rahoituksen keskeyttämisessä:

"Luulen, että voimme odottaa tätä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä nyt." Hän kehotti EU:ta neuvottelemaan Puolan kanssa. 

"Minusta näyttää siltä, että nyt on aika keskustella syvällisesti Puolan hallituksen kanssa siitä, kuinka voimme voittaa vaikeudet", hän painotti. "Meillä on suuria ongelmia, mutta ohjeeni on ratkaista ne neuvotteluissa, löytää kompromisseja."

Merkel ei ole samaa mieltä niiden kanssa, jotka uskovat, että "poliittiset erimielisyydet" pitäisi "aina ratkaista oikeudenkäynneillä". Hän selvensi: "Olen hieman huolissani lukuisista tapauksista, joita nyt ratkaistaan ​​oikeudessa."

Kansleri kritisoi myös Euroopan parlamenttia sen uhkauksesta: "Mielestäni on hieman surullista, jos saanen siis sanoa, kun parlamentin mukaan meidän on nyt ehkä haastettava komissio oikeuteen. En usko, että se johtaa mihinkään."

Kommentaattori Georg Gafron kirjoittaessaan saksalaiseen Tichys Einblick -blogiin tarjoaa  hieman historiallista taustaa Puolan ja EU:n välillä vallitsevalle vastakkainasettelulle:

"Puola on ollut Brysselin vallanpitäjien syytetyn penkillä jo pitkään. Unkarin tavoin aloittelevaa demokratiaa syytetään 'eurooppalaisten arvojen' rikkomisesta. 

Jokaisella EU:n jäsenellä on oma historiansa ja siksi erityisiä kokemuksia. Puolalaiset kärsivät hieman yli kolmekymmentä vuotta sitten ankarasta kommunistisesta diktatuurista. Kansalaiset yrittivät useaan otteeseen päästä eroon yhteiskuntajärjestelmästä, jota hallittiin Neuvostoliiton yksinvaltiuden alaisuudessa...

Kuten kaikkialla näissä maissa, niin sanotun Wenden [muutoksen] jälkeen nousi esiin kysymys siitä, kuinka käsitellä vanhaa eliittiä. Monet vanhat kommunistikaaderit olivat valtatekniikassa ylivertaisia uusiin voimin nähden. Monet onnistuivat pelastamaan etuoikeutetut asemansa diktatuurin kaatumisen jälkeen. Lisäksi mullistuksen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi menneisyyden virtaukset ja puolueet saivat uutta voimaa. 

Oikeusjärjestelmä osoittautui yhdeksi Puolan vastustuskykyisimmistä instituutioista. Tuomarit ja demokraattisen opposition tukahduttamiseen aktiivisesti osallistuneet syyttäjät eivät vain pysyneet virassa, vaan heille annettiin uudet pitkäaikaiset työsuhteet, mikä herätti kaunaa ja katkeruutta suuressa osassa Puolan väestöä.

Kun konservatiivinen PiS-puolue vuonna 2015 astuttuaan virkaan äärimmäisellä kommunismin vastaisella asenteellaan ja sitoutumisellaan katolilaisuuteen yhteiskunnallisena perustana alkoi toteuttaa näkemyksiään, erityisesti liberaalien ja puolalaisten vasemmistoälymystöjen keskuudessa heräsi kauna, mutta myös Länsi-Euroopassa.

Voisi ajatella, että Saksan liittotasavallassa [toisen maailmansodan] jälkeen olisi ollut hyvä asia, jos tällainen demokratisoituminen olisi tapahtunut oikeussaleissa ja oikeuslaitoksessa. Länsimaiset Puolaan kohdistuvia moitteita esittävät kriitikot jättävät huomiotta kaikki nämä näkökohdat, vaikka nekin ovat osa totuutta. 

Ja vielä yksi asia sivuutetaan lännessä, jonka mielipidekirjoa hallitsee vasemmisto: Puolassa, kuten muuten saman kritiikin kohteena olevassa Unkarissakin, katolisen kirkon uskolla on merkitys, jota tässä maassa [Saksassa] tuskin ymmärretään.

Monia vuosikymmeniä [Puolassa ja Unkarissa] vallinneessa diktatuurissa kirkko oli ainoa instituutio, joka edusti hengellistä vaihtoehtoa marxilaiselle aivopesulle hädän hetkellä ja erityisesti poliittisen vainon aikana.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki korosti maansa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaan kansalliseen perustuslakiinsa, jota ei voida kumota ulkoisilla määräyksillä. Länsieurooppalaisten kannattaisi osoittaa hieman enemmän empatiaa maata kohtaan, joka joutui kärsimään vieraan vallan alaisuudesta ja diktatuurista vuosikymmeniä – mukaan lukien Saksan miehityksestä vuosina 1939–1945."

Kommentaattori Marco Gallina on puolestaan pannut merkille, että Puolalle vihamieliset saksalaispoliitikot ja valtamedia kiihottavat nyt Puolan hallitusta ja kansaa vastaan.

Florian Neuhann [ZDF:n Brysselin kirjeenvaihtaja, Zweites Deutsches Fernsehen, Saksan kansallinen yleisradioyhtiö] kuvaili päätöstä "katastrofiksi". "Raja" oli ylitetty, koska EU epäröi aivan liian kauan oikeusvaltiomekanisminsa kanssa: 

"On yksinkertaisesti mahdotonta ajatella, että Puola saa tukea jälleenrakennusrahastosta tämän päätöksen jälkeen." Ja: "Polexit olisi katastrofi kaikille osapuolille. Valitettavasti tämän tuomion jälkeen sen on oltava vaihtoehtona."

Euroopan parlamentin jäsen Moritz Körner [FDP, Free Democratic Party, Saksan klassista liberalismia edustava Vapaa demokraattinen puolue] esitti samanlaisen lausunnon: "Puola kulkee umpimähkäisesti kohti EU-eroa. #Polexit ei ole enää vain Puolan oikeistopopulistien toiveuni, vaan valitettavasti todellinen vaara. 

Kaikki Puolalle varatut EU-varat on jäädytettävä välittömästi. Seuraavat #Puolan vaalit ovat nyt kohtalokkaat vaalit siitä, voiko Puola pysyä EU:n jäsenenä vai ei." 

EU-parlamentin varapuheenjohtaja Katharina Barley [SPD:stä, sosiaalidemokraattisesta puolueesta] sanoi, että EU-komission on nyt "vedettävä johtopäätökset".

Myös [vasemmistolainen] sanomalehti Die Zeit ampui Varsovaa vastaan: "Oikeudelliselta kannalta katsottuna päätös osoittaa kaikessa häpeällisyydessään ja kieroutuneisuudessaan, että tätä kiistaa ei voida ratkaista. 

EU ei voi enää saavuttaa mitään lausunnoilla. Sen on nyt turvauduttava sanktioihin: niin kauan kuin Puola ei palauta tuomioistuimiensa riippumattomuutta, se ei voi osallistua koronarahaston miljardien apuun."

Saksalaisen Achgut-blogin [Axis of Good] toimittajat julkaisivat Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin Euroopan parlamentille pitämän puheen koko tekstin. Blogi joutui myöhemmin Saksan valtaapitävien ja valtamedioiden piirityksen kohteeksi. 

Sanomalehti [vasemmistolainen] Die Zeitin otsikko julisti : "Oikeistopopulistien työkalupakista". 

Keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän [Euroopan parlamentin suurin ja vanhin ryhmä] puheenjohtaja Manfred Weber tuomitsi: "Puheellasi kylvät erimielisyyksiä ja riitoja EU:ssa." 

Achgut vastasi niille: "Mitä Puolan pääministeri oikeastaan ​​sanoi? Achgut.com käänsi hänen puheensa alkuperäisen puolalaisen tekstin saksaksi. Näin voitte muodostaa oman mielipiteenne. Missä skandaali?"

Puolalainen poliittinen kommentaattori Aleksandra Rybińska taasen kirjoittaa  johtopäätöksistään näin:

"Bryssel ei ole kiistassa Puolan kanssa oikeusvaltioperiaatteen tai sen vuoksi, ovatko tuomarinimitykset EU-lainsäädännön mukaisia. Itse asiassa se on jotakin aivan muuta. 

EU:n toimielimet yrittävät laajentaa toimivaltaansa (EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön avulla) laajemmalle kuin mitä niille on perussopimusten nojalla myönnetty, kilpaillen keskenään siitä, millä niistä on enemmän vaikutusvaltaa. Tämä taistelu tapahtuu loistavan, yleismaailmallisia arvoja sisältävän kertomuksen varjolla...

Euroopan eliitti toteaa aivan avoimesti, että 'populistit' Euroopasta on eliminoitava ja että Puolan ja Unkarin hallitusten on muututtava... Tämä kuultiin selvästi myös pääministeri Morawieckin puheen jälkeen käydyissä keskustelussa: Puola on mahtava, samoin puolalaiset, mutta Puolan hallitus on 'iljettävä'. 

Puolalaiset tekivät väärän päätöksen, heille voidaan antaa anteeksi, mutta onneksi Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti voivat korjata tämän erehdyksen. Tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta. Näin on ollut siitä lähtien, kun PiS (Laki ja oikeus -puolue) nousi valtaan. Nyt vasta Bryssel on saanut tehokkaan työkalun: niin kutsutun oikeusvaltiomekanismin...

Tässä ei ole vaakalaudalla totuus, vaan EU pyrkii pääsemään eroon Varsovan epämukavasta hallituksesta. EU:n mukaan Euroopan tulee olla edistyksellinen, avoin, liberaali, suvaitsevainen ja yhtenäinen. 

Jokainen, joka ei pidä siitä, sillä ei ole mitään sijaa EU:ssa. 

Tilanteessa, jossa Puola on EU:n konservatiivisin valtio, on selvää, että olemme törmäyskurssilla EU:n toimielinten yhä edistyksellisemmän agendan kanssa.

Siksi on otettava huomioon, että Euroopan jälleenrakennusrahaston varojen maksu Puolalle voidaan evätä tai jopa vuosien 2021-2027 monivuotisen rahoituskehyksen varojen maksaminen voidaan pidättää.

Jos näin tapahtuu, se on tietysti kaksiteräinen miekka. Tällaisesta päätöksestä voi tulla elementti, joka vahvistaa toista tarinaa --- sitä, jossa EU epädemokraattisesti valittujen instituutioiden avulla nöyryyttää ja yrittää hallita syrjäisiä jäsenvaltioita. 

Tietty ennakkotapaus luodaan. Ja jos voit kohdella Puolaa näin, voit kohdella kaikkia muita maita samoin." 

EU:n veteraanikommentaattori Wolfgang Münchau kirjoittaessaan brittiläiselle The Spectator -lehdelle varoittaa, että EU:n jatkuva häirintä voi johtaa Puolan eroamiseen blokista:

"EU on tunnetusti huono oppimaan omista virheistään, lähinnä siksi, että se on alkujaankin kykenemätön tunnustamaan näitä virheitä...

Virhe, jota EU ei ole vielä myöntänyt, on sen rooli Brexitissä: kuinka se neuvotteli David Cameronin kanssa ja kuinka se asettui toisen vaalien jälkeisen kansanäänestyksen puolelle, mikä auttoi synnyttämään poliittista vastareaktiota, joka tuhosi pienimmätkin toiveet lähentymisestä Britannian kanssa.

Angela Merkel puhui totuutta varoittaessaan kanssajohtajiaan kohtelemasta Puolaa samalla tavalla. Merkelin perintöä on monia syitä kyseenalaistaa, mutta hän on oikeassa epäilyksissään oikeusvaltioperiaate -ajattelutapaa kohtaan Euroopan politiikan ytimessä juuri nyt...

Polexit on edelleen epätodennäköistä, kun otetaan huomioon puolalaisäänestäjien ylivoimainen tuki EU:lle. EU:n kannatus oli kuitenkin myös Iso-Britanniassa erittäin korkea - mutta sitten se putosi yhtäkkiä kansanäänestyskampanjan aikana. 

Meidän on muistettava, että mielipidemittaukset aliarvioivat järjestelmällisesti Brexitin kannatuksen ja sitä puoltaneiden poliitikkojen tuen loppuun asti. Brexitin ylivoimainen opetus on, että liiallinen vastakkainasettelu voi nopeasti synnyttää Euroopan vastaisia ​​enemmistöjä."

Vertaansa vailla oleva espanjalaiskommentaattori "Elentir" kirjoitti Contando Estrelas -blogissa 22.10.2021:

"Puola on jälleen kerran silmätysten roistojen kanssa, jotka uskovat, että kansakunta voi luovuttaa vapautensa ​​kiristyksen avulla.

Yhdellä tämän viikon edustavimmista kuvista on etu- ja sukunimi: Mateusz Morawiecki. 

Puolan pääministeri sieti stoalaisen tyynesti ja laskematta katsettaan alas vasemmiston ja [keskusta-oikeiston] kansanpuolueen solvatessa Euroopan parlamentin häpeällisessä istunnossa, jonka tarkoituksena oli nöyryyttää Puolaa ja saada se taipumaan yrityksiin määrätä vasemmiston ideologinen agenda jäsenvaltioiden kansallisen itsemääräämisoikeuden yläpuolelle", "Elentir" summaa Puolan pääministerin rohkeaa esiintymistä EU-parlamentin täysistunnossa "tunteiden kuumetessa pääministerille" tämän puolustaessa maansa perustuslakituomioistuimen tekemää päätöstä.

"Elentir" korostaa, että puolalaiset hylkäsivät tuon ideologisen agendan vaaleissa, ja nyt Bryssel pyrkii pakottamaan sen heille kiristämällä uhaten vetää EU:n rahoituksen pois, jos he eivät alistu EU:n demokratian vastaisiin määräyksiin.

"Elentir" jatkaa, että ne, jotka hyökkäävät Puolaa vastaan, uskovat, että vallan saaminen todistaa heidän olevan oikeassa, vaikka he eivät ole, ja että Puola ja sen hallitus antautuvat painostukselle ja kiristykselle. 

"Ehkä he eivät tiedä millaisia ​​ihmisiä ja millaisen hallitsijan kanssa he ovat tekemisissä", "Elentir" toteaa ja kertoo, että Puolan pääministerin isä, Kornel Morawiecki oli merkittävä ja johtava hahmo kommunismin vastaisessa liikkeessä, viitaten tammikuussa 2018 Anna Dąbrowskan Polityka.pl:ssä julkaistuun syväluotaavaan artikkeliin "Morawieckin perhe", jossa kerrotaan, mitä kaikkea Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on elämänsä aikana kokenut: 15-vuotiaana kommunistit pahoinpitelivät häntä raa'alla tavalla ja pakottivat hänet kaivamaan jopa omaa hautaansa pelottelutarkoituksessa -- mutta hän ei lannistunut, vaan osoitti samaa rohkeutta kuin isänsä.

"Elentir" tähdentää, että muut olisivat silloin antaneet periksi: 

"Mateusz ei antanut periksi. Kuka tahansa muu, vain 15-vuotias, olisi antanut pelon vallata ja antautunut uhkauksille." 

Ja hän lisää:

"Mietin miten viime tiistaina Mateusz kesti tuon huutosateen Euroopan parlamentissa, joista osa oli Euroopan parlamentin kommunistijäsenten suoltamia... he yrittivät pelotella 53-vuotiasta miestä, joka 15-vuotiaana kesti julman kommunistien pahoinpitelyn... he uhkasivat raiskata hänen nuoremman sisarensa ja hän eli osan lapsuudestaan ​​isänsä kanssa vainottuna ja piilossa, mutta ei koskaan antanut periksi ja jatkoi taistelua." 

"Euroopan vasemmisto ja sen rikoskumppanit kansanpuolueessa ovat törmänneet kovaan luuhun!"

Jos jotakin, niin Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin kiistellystä julkilausumasta Euroopan parlamentille onkin hyvä painaa mieleen seuraava paljonpuhuva ja osuva lause:

"Emme hyväksy, että kiristämisestä tulee politiikkaa jäsenvaltiota vastaan. Demokratiat eivät toimi näin!"

 

 

Tytti Salenius la 30.10. 00:50

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot