Ruotsalainen suuhygienisti vihjasi Maahanmuuttovirastolle aikuisista "ilman huoltajaa tulleista" pakolaisista ja hän sai potkut sen takia töistä, kertoo Samhällsnytt.

Nyt perheen koko omaisuus voidaan takavarikoida.

Viime vuoden heinäkuussa 57-vuotias suuhygienisti Bernt Herlitz ja hänen vaimonsa kiinnostuivat Visbyn Almedalenin seminaareista, joista yhdessä käsiteltiin ikäarviointia oikeuslaitoksessa ja urheilumaailmassa. Aihe oli tärkeä pariskunnalle, koska molemmat työskentelivät hammashoidossa Visbyssä.

Samhällsnyttin mukaan juuri Visbyssä monet niin sanotuista "ilman huoltajaa" tulleista pakolaisista korjauttivat hampaitaan. Vuonna 2016 keskustelu ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli leimahtanut - eikä vähiten heidän korkeiden ylläpitokustannustensa takia, jotka joissakin tapauksissa saattoivat olla jopa 6000-8000 kruunua päivässä.

"Arvioisin varmasti, että jopa 80 % heistä oli selvästi aikuisia. Tämä näkyy muun muassa viisaudenhampaissa, jotka ovat kokonaan kasvaneet - mikä näkyy ainoastaan aikuisilla", Bernt painottaa.

Seminaariin osallistui myös Maahanmuuttoviraston yksikön johtaja, Åsa Carlander-Hemingway, joka kertoi pariskunnalle oikean iän olevan tärkeä ja kannusti kaikista epäilyksistä ilmoittamaan Ruotsin maahanmuuttovirastolle.

Kun Bernt palasi töihin saman vuoden elokuussa, hän alkoi vihjata Maahanmuuttovirastolle hänen epäilyksistään. Kaikkiaan hän lähetti yli 8 sähköpostia. Niissä hän valitti, että hänen mielestään Maahanmuuttovirastoon ilmoitetut iät olivat vääriä.

Bernt aavisti kuitenkin, mitä saattaisi seuraavaksi tapahtua. Hän ei koskaan saanut mitään vastausta Maahanmuuttovirastolta. Sen sijaan yksi viranomaisista lähetti hänen sähköpostinsa eteenpäin, joka vuorostaan otti yhteyttä Berntin johtajaan, Mats Kvarnbergiin Folktandvårdenissa.

Samhällsnyttin mukaan ei kestänyt kauaa, kun "tehotoimet" olivat jo käynnissä.

"Johtaja pyysi minua tulemaan yksityishuoneeseen, jossa oli myös toinen korkea johtaja Gotlannin alueelta. He ilmoittivat minulle, ettei töihin ole tulemista huomenna - että olen käyttökelvoton ja että asiaa tullaan tutkimaan."

Berntistä oli tuntunut raskaalta, mutta hän ei ollut ymmärtänyt vielä kokonaan asian vakavuutta.

Hän oli ajatellut, että asiat selviäisivät muutamassa päivässä ja hän voisi palata töihin. Nainen Maahanmuuttovirastosta oli seminaarissa nimenomaan sanonut, että epäilyistä pitää ilmoittaa.

14 päivää myöhemmin Bernt kuitenkin irtisanottiin 10 vuoden palveluksen jälkeen Folktandvårdenista. Työnantajan mukaan hän oli rikkonut potilassalassapitovelvollisuuden, joka olisi ollut vahingoksi hänen potilailleen.

Kaikki kolme Gotlannin paikallista sanomalehteä kuvasivat häntä "vaaralliseksi kaikkitietäväksi" ja käytännössä äärioikeistolaiseksi, joka arvioi pakolaisten ikää "omavaltaisesti". Uutiset kantautuivat myös SVT:hen.

"He kirjoittivat minusta etusivulla ottamatta edes yhteyttä minuun. Tokikaan he eivät julkaisseet nimeäni, mutta Gotlanti on pieni paikka ja kaikki tuntevat kaikki, joten ei ole vaikeaa saada selville kenestä on kyse", Bernt kertoo.

Samhällsnyttin mukaan Bernt ei ole äärioikeistolainen eikä edes poliittisesti aktiivinen. Hänen kohtalonsa on monella tavalla "tyypillinen". Hän on syntyperäinen gotlantilainen ja on elänyt koko elämänsä saarella.

"Työhän on tärkeintä. Kaikki pyörii sen ympärillä. Jos sinulla ei ole työtä, sinulla ei ole rahaa, ei vapaa-aikaa", Bernt kuvailee.

Hän oli päättänyt taistella saadakseen työnsä takaisin. Berntin ammattiliitto kieltäytyi auttamasta häntä, koska hän oli sattunut jättämään ammattiliiton pari kuukautta ennen tämän tapahtumista. Tämä tarkoittaa, että hänen oli maksettava oikeusapunsa itse.

Lisäksi Gotlannin käräjäoikeudelta tuli lähes vuoden pituinen oikeudenkäynti. Käräjäoikeuden arvio oli, että irtisanomiseen ei ollut perusteita. Toisaalta työnantajalla oli oikeus irtisanoa Bernt. Tuomion mukaan käräjäoikeus väittää, että salassapitovelvollisuuden rikkominen oli tapahtunut - mutta korosti samanaikaisesti, että ei ole käynyt ilmi uhrien kärsineen vahinkoa sen takia ja että vaitiolovelvollisuudesta saattaa olla joitakin poikkeuksia.

Gotlannin alue maksaisi Berntille pienen vahingonkorvauksen - 35 000 kruunua - sekä palkan viideltä kuukaudelta. Osapuolista jokainen vastaa oikeudenkäyntikustannuksistaan.

Sitten tuli seuraava shokki: Gotlannin alue valitti tuomiosta Tukholman työtuomioistuimeen.

"Tämä tarkoittaa sitä, että jos häviämme siellä, joudumme maksamaan molempien osapuolten kaikki oikeudenkäyntikustannukset - ja se voi olla 1-1,5 miljoonaa kruunua."

Berntin mukaan Gotlannin alue palkkasi yhden Ruotsin parhaimmista ja kalliimmista asianajajista.

"Hän voittaa aina tällaiset oikeusjutut", Bernt huomauttaa. Hän kertoo myös, että kyseisestä asianajajan jääviydestä työtuomioistuimeen on ilmoitettu useaan otteeseen.

Berntin laillinen edustaja arvioi, että oikeudenkäyntikustannukset ovat vähintään 700 000 kruunua ja siitä "ylöspäin". Ensimmäisessä vaiheessa Gotlannin alueen asianajaja veloitti 450 000 kruunua.

Bernt kertoo häviämisen ja oikeudenkäyntikustannusten maksamisen olevan "kuolemantuomio koko hänen perheelleen".

"Meillä ei ole miljoona kruunua, olemme työttömiä nyt. Se pitää maksaa 30 päivän kuluessa tuomion jälkeen, muutoin lainvalvontaviranomainen tulee. He ottavat asuntomme, automme, kaikki huonekalumme. Meistä tulee varattomia."

Bernt kirjoitti SVT:lle, mutta ei koskaan saanut vastausta.

Kuitenkin tv-tiimi oli seurannut oikeudenkäyntiä: SVT:n ohjelma "Tuomioistuin" oli ollut paikalla raportoidakseen "tähtiasianajajan työstä".

Samhällsnytt on ottanut yhteyttä Berntin entiseen johtajaan, Mats Kvarnbergiin, joka on sittemmin lopettanut Folktandvårdenilla.

"Kaikki on erittäin traagista ja valitettavaa", Kvarnberg sanoi puhelimessa.

Kvarnberg väitti, että tämä olisi voitu välttää, jos Bernt olisi kertonut hänelle ennen kuin lähetti ne sähköpostit.

Berntin näkemys yhteiskunnasta on muuttunut "tämän matkan" aikana.

"Luotin olevani suojattu ja että on olemassa yhteiskunnallisia instituutioita, jotka voivat auttaa minua, jos minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Mutta kukaan ei halunnut auttaa minua, ei kukaan. Pelkään tätä yhteiskuntaa", Bernt toteaa lopuksi.