"Valheelliset väitteet vallankaappauksesta Unkarissa leviävät yhtä nopeasti kuin koronavirus."

Näin kirjoittaa Unkarin oikeusministeri Judit Varga Politico -verkkolehdessä artikkelissaan "Ei vallankaappausta Unkarissa".

Tällä hän viittaa Unkarin parlamentin vast'ikään maanantaina hyväksymään ja tiistaina Unkarin presidentti János Áderin allekirjoittamaan poikkeuslakiin, koronavirusta koskevaan suojelulakiin, joka antaa hallitukselle lisää valtuuksia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Presidentti Áder totesi lausunnossaan lain olevan perustuslain mukainen eikä se riko mitään kansainvälistä sopimusta.

Hallituksen erityisvaltuudet hyväksyttiin äänin 137-53.

Parlamentti ylläpitää edelleen valvontaa, ja hallitus on velvollinen ilmoittamaan lainsäätäjille toteutettavista toimenpiteistä ja kun epidemia on ohi, parlamentti on vastuussa erityistoimenpiteistä.

Unkarissa koronavirustartunnan saaneita on tähän mennessä 585, 59 on karanteenissa, 42 toipunut ja 21 kuollut.

Kuten monet muutkin Euroopan unionin maat, Unkari toimi nopeasti ja päättäväisesti estääkseen epidemian laajentumista kaikkialla Euroopassa. Hallitus julisti 11. maaliskuuta kansallisen hätätilan ja ehdotti lakia - joka hyväksyttiin - valtuuttaakseen hallituksen antamaan määräyksiä kansalaistensa suojelemiseksi.

Tuskin Unkarin hallitus oli ehtinyt vielä edes toimia, kun pääministeri Viktor Orbánin kimppuun jo hyökättiin syyttäen häntä tilanteen käyttämisestä häikäilemättä hyväkseen valtansa vahvistamiseksi.

Suomessa Suomen Kuvalehti esimerkiksi väitti jo epidemian alussa Unkarin hallituksen tehneen koronaviruksesta poliittisen työkalun ja pilkkasi pääministeri Viktor Orbánin esittämää hyvinkin perusteltavissa olevaa näkemystä, että koronaviruksen ja laittoman maahanmuuton välillä olisi selvä yhteys.

Valtamedia lähti mittavana rintamana välittömästi häpeälliselle ristiretkelle Unkaria vastaan koronaviruslain hyväksymisen jälkeen ja käynnisti Unkarin pääministeri Viktor Orbániin kohdistuvan vainon uutisoimalla dramaattisesti poliitikkojen huolestuneen Orbánin rajattomasta vallasta, "nyt Unkari ylitti rajan":

"Ministeri Tuppurainen: ”Herääkö EU kriisin jälkeen autoritaariseen todellisuuteen?'"

Orbánin väitettiin saaneen parlamentin tuen "uusille valtaoikeuksilleen", ehdotukselleen, jossa poikkeuslakeja jatketaan ennalta määräämättömällä ajalla ja että uuden lain mukaan poikkeusvaltaa ei tarvitse hyväksyttää uudelleen parlamentissa, vaalit keskeytetään, karanteenin rikkojia ja epidemiasta vääriä tietoja levittäviä uhataan useiden vuosien vankeustuomioilla.

Ehdotettu muutos rikoslakiin - mikä rankaisisi niitä, jotka tarkoituksella levittävät valheita tai vääristeltyjä tietoja epidemiaan liittyen - on Unkarin oikeusministeri Judit Vargan mukaan "selvästi tulkittu väärin".

"Jotkut väittävät, että se mahdollistaisi hallitusta rankaisemaan opposition jäseniä.

Ainoastaan ​​kansalaisille levitetyistä tahallisista vääristä tiedoista, jotka voivat estää tai vaikeuttaa puolustautumista, koituisi seuraamuksia. Tämä säännös on sekä kohtuullinen että välttämätön pahanilkisten disinformaatiokampanjoiden torjumiseksi", hän perustelee.

Mutta mitä unkarilaiset sanovat tästä säännöksestä?

Noin 72 prosenttia kannattaa rikoslain muuttamista sisällyttämään nämä seuraamukset. Koska kyse on ihmishenkien pelastamisesta.

Helsingin Sanomat säntäsi silti heti julistamaan: "Unkarin pääministeri Orbán hyväksytti lain, joka takaa lähes rajattoman vallan – 'Ja siinä se on, EU:n ensimmäinen diktatuuri'", Yle puolestaan johdatti harhaan otsikoimalla: "Parlamentti antoi Unkarin pääministerille Orbánille käytännössä yksinvallan"

Nämä hyökkäykset ovat jälleen kerran todiste siitä, että Länsi-Eurooppa uskoo olevansa oikeutettu häpäisemään Unkarin hallituksen aina tilaisuuden tullen - hallituksen, jonka ”synti” on se, että se harjoittaa johdonmukaista, kristillis-konservatiivista politiikkaa, Unkarin oikeusministeri Judit Varga huomauttaa.

Varga korostaa, että julistaessaan hätätilanteen Unkari pyrki suojelemaan kansalaistensa elämää ja terveyttä, jotta asianomaiset viranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin.

"Emme ole ainoita, jotka ovat reagoineet epidemiaan tällä tavoin. Useat EU:n jäsenvaltiot ovat myös toteuttaneet poikkeuksellisia toimenpiteitä tartuntojen määrän lisääntymisen johdosta."

Koronaviruspandemia ja sen torjunta ovat pakottaneet Suomenkin hallituksen linjaamaan kovalla kädellä poikkeusoloja vastaavia päätöksiä ja suosituksia. 16. maaliskuuta se luetteli pitkän listan toimenpiteitä koronaepidemian johdosta ja päätti jatkaa koronavirustilanteen vuoksi tehtyjä rajoitustoimia vielä toukokuun 13. päivään saakka.

Uudenmaan maakunta on eristetty muusta Suomesta, sinne tulemista ja sieltä poistumista koskien, ja rajaus kestää aluksi 19. huhtikuuta saakka. Rajat ja koulut pysyvät kiinni. Hallitus määräsi ravintoloiden kiinnimenosta ja eduskunta hyväksyi lauantaina lain ravintoloiden sulkemisesta - ruoan noutomyyntiä lukuun ottamatta.

Tasavallan presidentti ehdotti koronakriisin hoitoon erillistä turvallisuusneuvostoa, eli niin kutsuttua ”nyrkkiä”, joka olisi toiminut poikkeusolojen käytännön moottorina ja hankkinut tiedot, kartoittanut ongelmat, koostanut tilannekuvan ja ehdottanut toimenpiteitä --- ei päätösvaltaa käyttävästi, vaan nimenomaan apuelimenä hallitukselle.

Tämä ei kuitenkaan täsmännyt pääministeri Sanna Marinin (sdp.) suunnitelmiin, vaan hän vastasi kierrellen torjuvansa sekä presidentin ”nyrkin” että tämän puuttumisen koronakriisin johtamistapaan.

Joka tapauksessa Marin hetkeä myöhemmin ilmoitti hallituksen oman ”nyrkin” perustamisesta, tai kuten Iltalehti kuvailee pääkirjoituksessaan: pääministeri jalosti presidentin ”nyrkin” omaan käyttöönsä.

Kyseenalaistiko kukaan näitä toimenpiteitä autoritäärisiksi tai "diktatuuriksi", "yksinvallaksi"?

Onkin merkille pantavaa, että jälleen kerran Unkari on se, jolle ollaan käärmeissään, mutta tällä kertaa sen väärä teko on "koronaviruslaki". Kun muita hätätoimenpiteitä toteuttavia hallituksia katsotaan läpi sormien, Unkarin toimenpiteet tuomitaan oikopäätä diktatuuriksi.

Budapestin Corvinus-yliopiston dosentti ja poliittinen analyytikko Gábor Török pitää koko keskustelua diktatuurista "hyvin vahingollisena":

"Jos pääministeri haluaisi ottaa käyttöön diktatuurin Unkarissa, hän voisi tehdä sen milloin tahansa kahden kolmasosan enemmistöllä. Hän voisi kirjoittaa uuden perustuslain, syrjäyttää perustuslakituomioistuimen ja peruuttaa vaalit. Hän ei tarvitsisi siihen koronavirusta."

Poliittiset hyökkäykset Unkarin hallitusta vastaan ​​perustuvat Unkarin oikeusministerin mukaan Unkarissa nyt hyväksytyn lain sisällön virheelliseen tulkintaan tai joissakin tapauksissa tahalliseen vääristelyyn.

"Valitettavasti näitä hyökkäyksiä on ohjailtu myös EU:n toimielinten ja kansainvälisen yhteisön kautta", Judit Varga tietää.

Unkarin oikeusministeri kehottaa Unkarin toimenpiteitä kritisoivia lukemaan ensin lakiesityksen, ennen kuin läksyttää hallitusta, koska hänen mukaansa on perusteetonta väittää Unkarin toimineen kohtuuttomasti.

Unkarin pääministerin toimiston kansainvälisten suhteiden ja viestinnän valtiosihteeri (tiedottaja) Zoltán Kovács kirjoittaa osuvasti "liberaalimedioiden kyynisyyden uudesta pohjanoteerauksesta" todetessaan heidän olevan sokaistuneita omaan ideologiseen maailmankuvaansa eikä heillä ole kosketusta väestöön:

"Ikään kuin he eläisivät toisella planeetalla, kaukana elämän ja kuoleman päätöksistä, joita johtajien on pakko tehdä tämän pandemian aikana", Zoltán Kovács huomauttaa ja arvelee, että unkarilaisille niin tärkeää ihmishenkien pelastamista ei selvästikään nähdä ensisijaisena tavoitteena Unkarin ulkopuolella.

Äskettäisten kyselyjen mukaan noin 90 prosenttia unkarilaisista kannattaa koronaviruslakiin perustuvia toimenpiteitä ja pitää niitä tarpeellisena. Kysymykseen siitä, kuinka kauan, lähes 60 prosenttia on sitä mieltä, että vaaratilaa ja poikkeuksellisia toimenpiteitä olisi jatkettava pandemian loppuun saakka.

Vasemmiston äänitorvi, brittilehti Guardian porhalsi sekin syyttämään Orbánin "Fidesz-puolueen hallinnassa olevaa Unkarin parlamenttia kumileimasimeksi" hänen suojellessa väestöään koronavirusta vastaan lailla, jolla äärivasemmistomedian mukaan "otetaan käyttöön määräämätön aika, mikä merkitsee yksinvaltaa EU:n jäsenvaltiossa".

Zoltán Kovács selventää, että kyseessä ei ole "kumileimasin" -parlamentti:

"Hallitsevalla liittoumalla Fidesz-KDNP:llä on kahden kolmasosan enemmistö Unkarin äänestäjien vuonna 2018 antaman valtuutuksen johdosta.

Parlamenttia ei hajoteta, kuten jotkut tiedotusvälineet perättömästi väittävät. Ja määrittelemätön ei tarkoita, että sille ei ole loppua. Se päättyy milloin hyvänsä parlamentti päättää kumota sen tai kun pandemia itsessään päättyy."

"Parlamentin on joka hetki voitava ottaa päätäntävalta takaisin hallitukselta", pääministeri Orbán itse kertoi kansalliskokoukselle viime viikon maanantaina käydyssä keskustelussa.

"En pyydä viikkoa, kahta päivää, enkä yhdeksääkymmentä päivää. Ette ymmärrä tilannetta. Minä en ole se, joka tarvitsee sovittua määräaikaa. Voitte palauttaa sen huomenaamuna, jos niin päätätte ja pidätte sitä riittämättömänä."

Zoltán Kovács peräänkuuluttaa, että suurin osa siitä, mitä Unkarin uudesta koronaviruslaista olemme lukeneet, on valeuutisia ja hän vääntää rautalangasta, mitä valtuuksia laki antaa hallitukselle.

"Lain johdanto-osan mukaan parlamentti antaa hallitukselle mahdollisuuden ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin hätätoimenpiteisiin reagoidakseen COVID-19 -epidemiaan.

Ensinnäkin parlamentin kahden kolmasosan enemmistön tuella hallitus voi tarvittaessa mennä katastrofinhallintalain vaatimuksia pidemmälle. Toiseksi se vahvistaisi hallituksen toistaiseksi antamat määräykset ja antaisi hallitukselle valtuudet jatkaa määräystensä ja erilaisten toimenpiteidensä toteuttamista hätätilan loppuun saakka - tai tarkemmin sanottuna vaaratilan, kuten perustuslaissa siihen viitataan", kansainvälisten suhteiden ja viestinnän valtiosihteeri Zoltán Kovács kiteyttää.

Kaikki hallituksen toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet hätätilan aikana ovat voimassa 15 päivää Unkarin perustuslain mukaisesti, jollei hallitus - parlamentin luvalla - jatka näitä toimenpiteitä. Hallitus on pyytänyt lupaa voidakseen jatkaa toimenpiteitä ja hyväksyä uusia poikkeuksellisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla, Unkarin oikeusministeri Judit Varga täydentää.

Hän painottaa, että lailla ei pyritä poistamaan demokraattista vallanjakojärjestelmää.

"Se antaa varta vasten parlamentille toimivallan peruuttaa hallitukselle myöntämä valtuutus - joko yleisesti tai määriteltyjen toimenpiteiden osalta - milloin tahansa se näkee sen tarkoituksenmukaisena."

Laki ei Vargan mukaan voi sisältää eikä siihen sisälly mitään rajoituksia parlamentin toimintaan. Siksi parlamentti pystyy edelleen täysin käyttämään valvontaoikeuttaan.

Hallitukselle annettuja valtuutuksia on myös rajoitettu.

"Se voi toteuttaa vain poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia koronaviruspandemian yhteydessä kansalaisten elämän, terveyden ja turvallisuuden sekä kansantalouden vakauden suojelemiseksi.

Lailla taataan myös, että hätätilan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä ei kumota, vaikka parlamenttia ei pystyttäisi kutsumaan koolle pandemian vuoksi. Toimenpiteitä ei enää sovelleta, kun poikkeustila päättyy", Judit Varga summaa.

Edelleen Unkarin oikeusministeri tekee tiettäväksi kaikille Unkarin silmätikuksi ottaneille ja sitä alinomaa oikeusvaltio-ongelmista syyttäneille, että myöskään "oikeusvaltioperiaatteita ei tietenkään ole lakkautettu":

"Kaikki viranomaiset jatkavat toimintaansa sovellettavissa olevan perustuslain ja lainsäädäntökehyksen puitteissa."

On hävytöntä, että Suomessakin poliitikot, kaiken maailman "Unkarin asiantuntijat" sekä ideologisesti ja poliittisesti yksipuolinen liberaali valtamedia ovat laajana rintamana useiden vuosien ajan solvanneet, nimitelleet, häpäisseet ja väheksyneet Orbánia, mutta myös levittäneet suoranaisia valheita ja sekaantuneet Unkarin sisäisiin asioihin.

Viime vuodet EU on kiristänyt koko ajan Unkaria "oikeusvaltioperiaatteeseen" vedoten ja jahdannut Orbánia kurinpitotoimien aloittamisella Unkaria vastaan.

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausikin heinäkuusta vuoden 2019 loppuun kului ärhäkkäästi Orbánin Unkaria parjaten ja sen "demokratian kapenemista" tarkkaillen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on useaan otteeseen terävästi huomauttanut, ettei tämä Unkariin kohdistunut aggressiivinen suhtautuminen suinkaan liity millään tavalla oikeusvaltio-ongelmiin, vaan se on "veruke ristiretkelle Unkaria vastaan". Todellisuudessa vihastuminen johtuu Unkarissa vallalla olevasta arvokonservatismista, jossa lisäksi kieltäydytään osallistumasta haitallisen maahanmuuton hajasijoittamiseen.

Euroopan parlamentin suurimman puolueen, Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsenet (johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit) ovat esittäneet olevansa havaitsevinaan "Orbánin hallituksessa autoritäärisiä pyrkimyksiä".

EPP-ryhmä jäädytti Unkarin pääministerin Fidesz-puolueen jäsenyyden toistaiseksi viime vuoden maaliskuussa "oikeusvaltiorikkomuksista" ja Orbánin erimielisyyksistä EU:n kanssa koskien muun muassa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa eikä sillä ole täten enää äänioikeutta puolueessa. Fidesz ei myöskään saa enää osallistua puolueen toimintaan.

Päätöksen sanamuoto ei kuitenkaan sulkenut Fidesziä ulos EPP:n ryhmästä Euroopan parlamentissa, eikä Fidesziä puolueena erotettu EPP:stä.

On vähintäänkin mielenkiintoista tässä yhteydessä kuitenkin huomata, kun Unkarin uudesta koronalaista puhuttaessa on viljelty toistuvasti ilmaisua "poikkeuslakeja jatketaan ennalta määräämättömällä ajalla", että minkäänlaista ihmettelyä ei ole herättänyt se, että helmikuussa vuotuisessa edustajakokouksessaan EPP päätti jatkaa Fideszin jäsenyyden jäädyttämistä niin ikään "määräämättömäksi ajaksi".

EPP ei vieläkään näyttänyt Fideszille lopullisesti ovea, mutta nyt Unkarin poikkeuslakipäätöksen jälkeen Euroopan unionin tarkkailuluokalla olleen Unkariin kimppuun on syöksytty jälleen.

Kokoomuksen puheenjohtaja, EPP:n varapuheenjohtaja Petteri Orpo aikoo ajaa erottamista entistä päättäväisemmin.

Helsingin Sanomien mukaan Orpo kertoo olleensa tällä viikolla jo aktiivisesti yhteydessä Ruotsiin ja muihin kollegoihin, jotka ovat olleet Fideszin erottamisen kannalla.

"Olemme olleet kolme sukupolvea perheessä, johon nyt yksi on tullut riehumaan. Emme ole lähdössä, vaan Fidesz saa lähteä. Kokoomus ajaa Fideszin erottamista EPP:sta”, Orpo twiittasi tiistaina.

Vihreät ovat omalla tahollaan valjastaneet europarlamentaarikkonsa vihamieliseen sotaan iskemällä kyntensä Unkariin juonimalla puolestaan niin, että he nyyhkyttävät kuin isoäidin helmaan ja ovat kirjoittaneet EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kantelukirjeen, jossa vaaditaan "aloittamaan vuoropuhelua Unkarin hallituksen kanssa poikkeustilalainsäädännön mukauttamiseksi, jotta se ei ole oikeusvaltion normien vastainen".

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kirjoittaa: Unkarin itsevaltias tuhoaa demokratian koronaviruksen varjolla.

"Nyt Orban runnoo läpi uusia lakeja, joilla on erityisen ikävä sävy: hän hamuaa valtaa kansanterveyden nimissä", Hautala ruikuttaa.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sen sijaan rakentelee sateenkaarisalaliittoteorioitaan ja on jakanut Twitterissä LGBT-aktivistien ja erilaisten perversioiden äänitorvena toimivan Pink News -verkkosivuston linkkiä saatesanoilla:

"Kaikkien silmien tulisi avautua Orbanin suhteen. Hätätilalakia, joka antoi hallitukselle yksinvallan, aiotaan nyt käyttää transihmisten oikeuksien polkemiseen.

Tämä ei tietenkään liity koronaan. Ihmisoikeuksia polkeva diktatuuri on syntymässä Eurooppaan."

Unkarin oikeusministeri Judit Varga pitää hysteeristä reaktiota Unkarin hallituksen toimenpiteisiin kaikuna siitä, mitä tapahtui maahanmuuttokriisin aikana vuonna 2015, kun Unkari päätti puolustaa rajojaan ulkoisilta uhilta.

"Näin menettelemällä suojellaan myös Euroopan rajoja. Hallitusta kuitenkin kritisoitiin voimakkaasti kyseisestä toimenpiteestä ja se on ollut vasemmisto-liberaalimedioiden ristitulessa siitä lähtien", Judit Varga muistuttaa.

Hän katsoo, että Länsi-Eurooppa on anteeksipyynnön velkaa Unkarin pääministerille, Viktor Orbánille, siitä, kuinka häntä kohdeltiin vuonna 2015.

"Ottaen huomioon kaiken sen, mitä hän teki EU:n rajojen suojelemiseksi kriisin aikana.

Tietenkin olemme tietoisia siitä, että tämä on epätodennäköistä - emmekä odota kiitollisuutta tai kiitoksia. Odotamme kuitenkin yhdenvertaista ja oikeudenmukaista kohtelua, jonka oletetaan olevan EU:n yhteisiä arvoja", Judit Varga tähdentää.

Jos EU haluaa voida väittää olevansa tasavertaisten jäsenten liitto, sen on Vargan mukaan luovuttava kaksoisstandardeistaan:

"Unkarin hallituksen kiireellisistä toimenpiteistä huolissaan olevien tulisi tarkastella lähemmin sitä, mitä kaikissa EU:n jäsenmaissa tehdään - sen sijaan, että yhtä maata syrjitään."

Varga mainitsee muutamana esimerkkinä maat, joista toiset ovat ryhtyneet ennennäkemättömiin toimiin vähentääkseen kansanedustajiensa määrää, antaneet virkamieshallitukselle valtuuksia ja ottaneet käyttöön äärimmäisiä ulkonaliikkumiskieltoja.

Hän alleviivaa, että maat tekevät kaikkensa torjuakseen hätätilanteen, ja viimeinen asia, jota he nyt tarvitsevat, on läksytys.

Judit Varga toteaa lisäksi yks'kantaan, että on mahdotonta suojata ihmisiä tältä epidemialta rauhanajan sääntöjen nojalla.

"Unkarin toteuttamat toimenpiteet ovat välttämättömiä, oikeasuhteisia ja rajoittuvat pandemian torjuntaan. Lisäksi parlamentti voi kumota ne milloin tahansa."

Unkarin oikeusministeri korostaa, että Unkarin ensisijainen huolenaihe on ihmishenkien suojelu.

"Ne, jotka tuovat julki perättömiä epäilyksiä Unkarin demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta, taistelevat mielikuvitusvihollista vastaan.

Me sillä välin jatkamme taistelua todellista vihollista vastaan, joka on COVID-19 -pandemia."