Puolaa kohdannut samanlainen hyökkäys kuin Unkaria vuonna 2015

Unkarin ulkoministeri: "Sinnikkyyttä, ystävämme, olemme tukenanne! Puolustakaa maatanne, suojelkaa Eurooppaa, älkää välittäkö valheista!"

Ulkomaat la 20.11.2021 01:22

Puola joutuu vastaamaan nyt samanlaiseen hyökkäykseen, kuin minkä laittomat siirtolaiset järjestivät Unkarissa sen Röszken rajanylityspaikalla vuonna 2015.

Näin arvioi Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó Puolan tällä hetkellä kohtaamaa laittomien siirtolaisten hyökkäystä verratessaan sitä Unkarin vuoden 2015 tilanteeseen.

”Vuonna 2015 siirtolaislauma hyökkäsi kotimaatamme suojelevien rajavartijoiden kimppuun Röszkessä. He heittelivät kivillä, betonilohkareilla ja lasipulloilla unkarilaisia ​​rajavartijoita, joiden ennen pitkää oli reagoitava", Szijjártó kertoo tiistaina 16. marraskuuta 2021 Facebook-julkaisussaan, josta uutisoi Hungary Today.

Szijjártó huomauttaa, että kaikki kansainväliset liberaalit valtamediat olivat tuolloin paikalla raportoimassa tapahtumista, mutta "valehtelivat suorassa lähetyksessä siitä, mitä siellä tapahtui, tai tarkemmin sanottuna, mitä ei itse asiassa tapahtunut ollenkaan", koska niissä raporteissa puhuttiin "viattomista pakolaisista ja Unkarin poliisin julmasta reagoinnista".

"Samaan aikaan Euroopan parlamentin korkeapalkkaiset jäsenet jopa hyväksyivät päätöslauselman suojellakseen ilkivallantekijöitä, jotka olivat hyökänneet Unkarin poliisin kimppuun yrittäessään päästä Unkarin alueelle väkisin", Szijjártó muistuttaa.

"Nyt puolalaiset kohtaavat vastaavan hyökkäyksen. Sinnikkyyttä, ystävämme, olemme tukenanne! Puolustakaa maatanne, suojelkaa Eurooppaa, älkää välittäkö valheista!” Unkarin ulkoministeri kannustaa.

Péter Szijjártón mukaan kaikkien Brysselin poliitikkojen, jotka viimeisen kuuden vuoden aikana ovat edistäneet maahanmuuttoa, pitäneet agendallaan pakollista uudelleensijoittamiskiintiötä ja evänneet resursseja rajojaan suojelevilta mailta, tulisi nyt vierailla Puolan ja Valko-Venäjän rajalla ja "olla syvästi häpeissään".

Péter Szijjártó on antanut täyden tukensa ja vakuuttanut puolalaiselle kollegalleen Puolan ulkoministeri Zbigniew Raulle Unkarin solidaarisuutta sekä ilmaissut kiitollisuutta puolalaisista rajavartijoista ja poliiseista, jotka suojelevat Puolan rajoja ja siten myös Euroopan unionin rajoja.

Neljän Keski-Euroopan maan (Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari) muodostaman allianssin (Visegrád-ryhmä, V4-maat) ulkoministerit ovat yhdessä sopineet tarjoavansa välitöntä apua Puolalle "maahanmuuttopaineen" torjumiseksi. 

Péter Szijjártó ilmoitti  Facebookissa 15. marraskuuta 2021, että Tšekin, Puolan, Unkarin ja Slovakian ulkoministerit olivat pitäneet ylimääräisen kokouksen EU:n ulkoministerineuvoston kokouksen yhteydessä.

"Ilmaisimme kiitollisuutemme ja arvonantomme Puolaa kohtaan EU:n ulkorajojen sankarillisesta suojelemisesta ja siten myös toistemme suojelemisesta", Unkarin ulkoministeri Szijjártó kiitteli.

"Olemme sopineet, että jos puolalaiset tarvitsevat apua, muut kolme maata ovat valmiina kiirehtimään ja auttamaan puolalaisia viipymättä."

Vaikka EU on herkeämättä painostanut Puolaa (ja Unkaria) hyväksymään massamaahanmuuton eli omaksumaan siirtolaiskiintiöt, Puola on luvannut "puolustaa Eurooppaa" Valko-Venäjän diktaattorin, Aljaksandr Lukašenkan valjastamalta "maahanmuuttajainvaasiolta". 

"Jonkun se on tehtävä, kun otetaan huomioon miten kyvytön ja globalistinen EU on", toteaa        osuvasti "Islamin modernisoinnin haaste" -kirjastaan tunnettu Christine Douglass-Williams 12.11.2021 Jihad Watchin artikkelissaan "Sotilaallista yhteenottoa pelätään, kun Valko-Venäjän käynnistämä Afganistanin siirtolaiskriisi uhkaa Puolaa ja EU:ta".

"EU on jatkuvasti vainonnut EU:n jäseniä, jotka eivät anna tunnustusta sen itsetuhoiselle globalistiselle politiikalle, koska se koko ajan loukkaa näiden kansojen suvereniteettia. Monet pelkäävät 'Polexitia', kun otetaan huomioon sen viimeaikaiset jännitteet EU:n kanssa", Christine Douglass-Williams kirjoittaa. 

EU on tasaiseen tahtiin työstänyt avoimien ovien muslimimaahanmuuttopolitiikkaa "ihmisoikeutena" ja yhden vuoden aikana vuonna 2015 kirjattiin suurin määrä saapuneita: 1 015 078 henkilöä. 

Yli 800 000 heistä kuljetettiin meritse Turkista Kreikkaan, ja suurin osa heistä jatkoi matkaansa Euroopan halki päästäkseen Saksaan ja Ruotsiin. Nämä kaksi maata ottivat heidät vastaan avosylin, EU:n täydellä hyväksynnällä, saadakseen nähdä kaaoksen pääsevän valloilleen kummassakin maassa nopeasti lisääntyvän rikollisuuden, seksuaalirikosten, jihad-uhkien ja no-go -alueiden myötä.

Nyt ääni kellossa on muuttunut ja jopa Ruotsin sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Ann Linde on sanonut, että siirtolaisten, jotka yrittävät tunkeutua EU:hun Puolan rajalla, tulisi yrittää hakea turvapaikkaa Valko-Venäjältä tai palata kotimaahansa, jos heillä ei ole voimassa olevaa turvapaikkahakemusta.

Onko Puolalla sitten oikeus estää siirtolaisten pääsy maahan? Sitä kysyy Yle 17.11.2021 julkaistussa artikkelissaan "Pyrkiikö Puolaan turvapaikanhakijoita vai siirtolaisia, ja onko Puolalla oikeutta pysäyttää heidät? Viisi kysymystä ja vastausta".

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan lähtökohtana on, että itsenäinen maa saa suvereenisti sulkea rajansa. Valtion määritelmään kuuluu, että se voi rakentaa rajalleen esteitä, joiden yli ei pääse.

Puola ei ole myöskään sitoutunut mihinkään sopimuksiin, jotka vaatisivat sitä pitämään rajansa auki, Koskenniemi huomauttaa.

MTV Uutiset ja Helsingin Sanomat uutisoivat torstaina 18.11.2021 Puolan ottaneen kiinni noin 200 siirtolaista, jotka olivat tulleet maahan Valko-Venäjän puolelta keskiviikon ja torstain välisenä yönä.

Puolan puolustusministeriön mukaan Valko-Venäjän joukot olivat aiemmin käyneet tiedustelutehtävällä ja todennäköisesti vahingoittaneet rajalla kulkevaa, maiden välistä piikkilanka-aitaa.

Valkovenäläiset olivat pakottaneet siirtolaisia heittämään puolalaisia sotilaita kivillä harhautukseksi, etteivät Puolan viranomaiset huomaa rajan ylittäneitä siirtolaisia satojen metrien päässä.

Jo useiden päivien ajan Eurooppa on seurannut Puolan ja Valko-Venäjän välistä piiritettyä rajaa. Voidaanko siirtolaisten tunkeutumista rajan yli estää? Epäonnistuuko diktaattori, Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka yrityksessään kiristää EU:ta?

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puhui 18.11.2021 saksalaisen Bild-sanomalehden haastattelussa tilanteesta Puolan ja Valko-Venäjän rajalla ja siirtolaisten käyttämisestä Valko-Venäjän viranomaisten pyrkimyksissä kiristää EU-maita.

Kysyttäessä onko tilanne karkaamassa hallinnasta, kun näemme mellakoita, vesitykkejä ja loukkaantuneita rajapoliiseja Valko-Venäjän rajalla, Puolan pääministeri vastasi, että "tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta se on kärjistymässä".

"Valko-Venäjä käyttää siirtolaisia ​​aseina. Heidän määränpäänsä ovat Saksa, Ranska ja Alankomaat. Puolustamme siis koko Eurooppaa rajallamme."

Kuinka suuri on sodan vaara valkovenäläisten ja puolalaisten kohdatessa raja-aidalla?

Morawiecki toivoo, että kaikki pysyvät rauhallisina. 

"Valko-Venäjän joukkojen provokaatiot lisääntyvät. Toivottavasti he eivät mene liian pitkälle. Me puolalaiset olemme päättäneet puolustaa kaikin keinoin rajaamme – joka on Euroopan ja Naton itäraja", Puolan pääministeri vakuuttaa, mutta on yhdestä asiasta selvästi huolissaan.

"Jos emme onnistu pysäyttämään tuhansia maahanmuuttajia juuri nyt, Eurooppaan tulevia on ennen pitkää satoja tuhansia, jopa miljoonia. Afrikasta, Lähi-idästä ja niiden ulkopuolelta. 

Jos emme päättäväisesti suojele ja puolusta rajojamme Euroopassa, sadat miljoonat ihmiset Afrikasta tai Lähi-idästä yrittävät tulla Eurooppaan – ja erityisesti Saksaan. 

Saksassa asuu yli 80 miljoonaa ihmistä. Annetaanko vielä 50 miljoonaa tulla?"

Mateusz Morawiecki uskoo, että Saksan kansa ei pitäisi siitä:

"He haluavat säilyttää elintasonsa ja kulttuurinsa", Puolan pääministeri ymmärtää.

Entä odottaako Puola tukea Natolta – ja siten myös Saksalta?

Morawieckin mukaan "tarvittaessa", mutta hän näkee kriisin eskaloitumisessa olevan eri vaiheita.

"Erityisesti olen iloinen siitä, että muiden NATO-maiden johtajat ovat ilmaisseet apuaan. Mukana ovat liittokansleri Angela Merkel ja hänen tuleva seuraajansa Olaf Scholz. 

Seuraava vaihe olisi Valko-Venäjän naapurimaiden, Puolan, Liettuan ja Latvian, ratkaiseva lausunto. Toinen vaihe voisi olla NATO-sopimuksen 4 artiklan aktivointi, joka tunnustaa virallisesti valtioiden alueiden loukkauksen…"

Morawieckin mukaan "mitään ei voida sulkea pois".

"Lukašenka ja Putin selvästikin noudattavat strategiaa länsimaiden järkyttämiseksi ja horjuttamiseksi. Emme tiedä, mitä muuta he suunnittelevat. On myös mahdollista, että kriisillä rajalla on tarkoitus vain häiritä uusia Putinin parhaillaan valmistelemia sotilaallisia hyökkäyksiä Ukrainassa."

Puolan pääministeri suhtautuu vielä toiveikkaasti siihen, että kansainvälinen painostus onnistuu ja ettei Valko-Venäjällä ole enempää kuin ne hänen tiedossaan olevat, noin 20 000 maahanmuuttajaa. Kun maahanmuutto pysäytetään, EU voisi hänen mukaansa myös auttaa lennättämään nämä ihmiset takaisin kotimaihinsa.

Saksassa vuonna 2015 yleinen väite oli, että rajoja ei voitu suojella. Onko Puola juuri todistamassa päinvastaista?

Morawiecki vastaa, että "ilman muuta":  

"Vartioimme suljettua rajaamme eikä juuri kukaan pääse läpi, vaikka tuhannet yrittävät joka päivä ja yö. Tämä osoittaa, että rajoja voidaan suojella onnistuneesti. Itsenäisenä kansakuntana se on myös taattava. Sama pätee Eurooppaan: meidän on tehtävä kaikkemme suojellaksemme rajojamme maahanmuutolta Välimerellä ja itään päin."

Morawiecki katsoo, että Eurooppa tarvitsee kaikenlaista suojaa ja valvontaa puolustautuakseen hyökkäyksiä vastaan. 

"Olkoon se sitten muuri, aita tai elektroniset laitteet, jotka ilmoittavat välittömästi tunkeutumisesta."

Morawiecki kertoo, että tällä hetkellä heidän itärajallaan on yli 15 000 sotilasta sekä rajavartijat ja poliisi. 

Bildin esittämään kysymykseen, miksei Puola turvaudu EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin apuun, kun sen päämaja on sitä paitsi heidän pääkaupungissaan, Puolan pääministeri Mateusz Morawieckilla on napakka vastaus: 

"Frontexilla on vain noin 1 000 upseeria tällaisiin tehtäviin – koko Eurooppaan! Miksi meidän pitäisi pyytää heitä, ​jos ​pärjäämme omin voimin?"

Morawieckin kanta Angela Merkelin pakolaispolitiikkaan tulee sekin esiin selvästi:

"Täysin epäonnistunut. Mielestäni 5-6 vuoden takainen politiikka vaaransi monien Euroopan valtioiden itsemääräämisoikeuden ja loi luonnotonta monikulttuurisuutta. Se oli vaarallista politiikkaa Euroopalle ja maailmalle."

Morawiecki nostaa esiin joidenkin esittämän kriittisen suhtautumisen koskien pakolaisten kohtelua rajalla ja väitteet siitä, että ei ole EU:n lainsäädännön mukaista jättää huomioimatta turvapaikkahakemuksia sekä sysätä palelevia ja loukkaantuneita ihmisiä takaisin rajan yli.

"Asia on päinvastoin: rajan toiselta puolelta metsästä löydetyt ihmiset viedään joko sairaalaan tai leirille, missä he voivat hakea turvapaikkaa. Tällä tavalla olemme estäneet monia ihmisiä jäätymästä kuoliaaksi", Puolan pääministeri peräänkuuluttaa.

Morawiecki kuitenkin painottaa, että rajaturvallisuuden on oltava tehokasta: rajoja rikkovat ihmiset on kyettävä torjumaan.

Puola on sijoittanut raja-aidan varrelle suojavyöhykkeen ja Bild haluaa tietää, miksi toimittajille, ihmisoikeusjärjestöille tai edes parlamentin jäsenille ei anneta mahdollisuutta tarkistaa, noudatetaanko rajalla oikeusvaltioperiaatetta.

Morawiecki kertoo syyksi sen, että monet "hanslankareista" ja poliitikoista ovat käyttäneet tilannetta häikäilemättä hyväkseen omaan propagandaansa. 

"Jotkut ovat jopa tuhonneet rajarakenteita. Emme voi suvaita sellaista."

Maahanmuuttajat ovat asuneet leireillä pakkasolosuhteissa ja vähällä ruualla tai vedellä piikkilanka-aidan varrella toisella puolella puolalaiset ja toisella valkovenäläiset vartijat.

Kuvissa Puolan raja-aidan lähellä Bruzgissa sijaitseva väliaikaisleiri näyttäytyy nyt autiona, ja jäljelle on jäänyt muutama kytevä nuotio ja risumajan jäänteet.

Keskiviikkona 17.11.2021, yli viikon umpikujan jälkeen Valko-Venäjä kertoi tarjonneensa tilapäisen suojan noin 1 000 ihmiselle.

Yle uutisoi torstaina 18.11.2021, että koneellinen Valko-Venäjän kautta EU:hun pyrkineitä irakilaisia puolestaan palautettiin Valko-Venäjältä Irakin Irbiliin. Irakin hallituksen järjestämän paluulennon kyydissä oli 430 ihmistä. 

Saksan liittokansleri Angela Merkel on keskustellut lähipäivinä useaan otteeseen Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan kanssa siitä, miten kärjistynyt tilanne voitaisiin ratkaista.

Uutistoimistojen mukaan Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka on ehdottanut Saksan liittokanslerille Angela Merkelille, että Saksa ottaisi Valko-Venäjällä olevista siirtolaisista 2 000 ja Valko-Venäjä palauttaisi 5 000 ihmistä kotimaihinsa.

Lukašenkan ehdotuksen mukaan parille tuhannelle Puolan rajalle leiriytyneelle siirtolaiselle avattaisiin "humanitäärinen käytävä" Saksaan.

Saksan hallitus ei ole tiettävästi suostunut ehdotukseen, eikä EU ole halukas neuvottelemaan siirtolaisista Lukašenkan kanssa.

Valko-Venäjää ja sen johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa syytetään siirtolaisten salakuljetuksesta Lähi-idästä Minskiin matkustajalentokoneilla ja heidän kyydittämisestä sen jälkeen EU:n jäsenmaiden Puolan, Liettuan ja Latvian rajoille kriisin luomiseksi osana "hybridihyökkäystä" EU:ta vastaan kostoksi pakotteista ihmisoikeusrikkomusten takia.

Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinto on kiistänyt yrittävänsä aiheuttaa siirtolaiskriisin. Se on syyttänyt sen sijaan länsimaita rajanylityksistä ja siirtolaisten huonosta kohtelusta rajalla.

Puola ja Euroopan unioni pitävät näitä heidän rajoillaan tapahtuvia päällekarkausyrityksiä Valko-Venäjän ja Venäjän "hybridisodankäyntiharjoituksena", jossa siirtolaisia ​​käytetään hyväksi sotilaallisena keinona horjuttaa Euroopan vakautta:  lennättämällä siirtolaisia ​​suoraan Lähi-idästä Minskiin ja ajamalla heidät sitten Euroopan unionin itärajalle.

Valko-Venäjä on ollut EU:n pakotteiden kohteena kuukausia, erityisesti sen jälkeen, kun Valko-Venäjä kaappasi eurooppalaisen matkustajalentoyhtiö Ryanairin saadakseen Lukašenka-kriittisen toimittajan pidätetyksi.

Pitkäaikaista presidenttiä, vallassa vuodesta 1994 ollutta Lukašenkaa syytetään koston havittelemisesta pakotteiden takia, joita EU määräsi hänen kiistanalaisen vilpillisestä uudelleenvalinnastaan kuudennelle kaudelle presidentiksi elokuussa 2020 tämän tukahdutettua joukkomielenosoitukset ja kohdistettua poliittisia vastustajia ja mielenosoittajia kohtaan raakuuksia.

Vaikka naiset ja lapset näyttävät olevan vain murto-osa niistä tuhansista, jotka Minskin hallinto on busseilla kuljettanut EU:n itärajalle, Puolan hallitus on jälleen päässyt jäljille ja paljastanut avoimesti kuvamateriaalia, jossa siirtolaislapsia "valmistellaan" herättämään myötätuntoa tiedotusvälineiden odottavia kameroita varten.

Breitbart uutisoi, kuinka kuvissa näkyy, että ainakin yhdelle lapselle puhalletaan tupakansavua kasvoihin kyyneleiden saamiseksi virtaamaan.

"Itkevien lasten kuvia käytetään lisäämään painetta Puolaa kohtaan", Puolan turvallisuuspalvelun tiedottaja Stanisław Żaryn kertoo "propagandatoiminnasta", joka on ilmiselvää lasten kiusaamista.

Puolan puolustusministeriö on tuonut julki myös kuvamateriaalia, jossa siirtolaisnaiset ja -lapset viedään rajan etupuolelle, missä heitä on vastassa joukko kuvausryhmiä Valko-Venäjän puolella aitaa.

Puolan hallituksen mukaan video todistaa Valko-Venäjän tiedotusvälineiden loihtivan "propagandamateriaalia".

Puolan hallitus on aiemmin julkistanut siirtolaisten toiminnasta keräämiään tiedustelutietoja, mukaan lukien viestejä, joissa "Valko-Venäjän turvallisuuspalvelut" ovat "opastaneet" maahanmuuttajia, miten käyttäytyä sympaattisesti.   

"Maahanmuuttajat saavat ohjeita siitä, kuinka lapsia käytetään hyväksi yritettäessä ylittää raja", Puolan turvallisuuspalvelun tiedottaja Stanislaw Żaryn kertoi jakaessaan arabiankielisiä kuvakaappauksia viestisovelluksesta ja lainasi siellä annetun heille tällaisia kehotuksia, kuten: 

"Ota lapset, halaa heitä, näytä likaiselta ja väsyneeltä."

Muut "ohjeet" koskevat hänen mukaansa lasten hyödyntämistä propagandamateriaalin tuottamisessa:

"Ystävät metsässä tarvitsevat lapsen, joka voi kommentoida järjestöille lähetettävällä videolla." Näin Valko-Venäjän turvallisuuspalvelut leikkivät tunteillamme, Stanisław Żaryn painottaa.

"Propaganda on erittäin tärkeässä osassa Valko-Venäjän toimissa Puolaa vastaan, mikä pakottaa [Puolan] alistumaan Valko-Venäjän aikomuksille ja painostaa hallitusta hyväksymään muuttoreitin. Lapsia ja naisia ​​käytetään pääasiassa näissä psykologisissa toimissa puolalaisia ​​vastaan", Żaryn alleviivaa 9. marraskuuta 2021 sosiaalisessa mediassa.

Puolan hallituksen siirtolaisten toiminnasta keräämistä tiedustelutiedoista yhtenä esimerkkinä on niin ikään Valko-Venäjän propagandana levittämät huhut ja "valeuutiset" siitä, että bussit tulisivat Puolan rajalle viemään siirtolaisia ​​suoraan Saksaan.

Puolan hallitus on esittänyt kuvia ja videoita, joissa maahanmuuttajaväkijoukkoja kerääntyy     yhteen Puolan rajan Valko-Venäjän puolelle houkuttimenaan valheellinen lupaus vapaasta pääsystä Saksaan.

Väitteet siitä, että siirtolaisille annettaisiin vapaa pääsy Saksaan, jos he pääsevät Puolan alueelle, on kumottu paitsi Puolan toimesta – myös heidän rajalleen kokoontuneille ryhmille osoitetuissa suorissa megafonipuheissa – samoin kuin Saksan hallituksen toimesta.

Saksan ulkoministeriö totesi: "Huhut, että Saksa aikoo lähettää busseja...  ovat valheita. Se, joka levittää näitä valheita, asettaa ihmiset suureen vaaraan”, sosiaalisessa mediassa sunnuntaina 14.11.2021 jaetussa englanninkielisessä viestissä todettiin.

Siitä huolimatta Puolan hallituksen julkaisemat ilmakuvat osoittavat, että suuria määriä siirtolaisia ​​on kerääntynyt rajanylityspaikkaan Kuźnicassa Podlasian voivodikunnassa. Joissakin otoksissa Valko-Venäjän sotilasajoneuvot voidaan nähdä kaukaa. Puolan puolella sotilaat tukevat poliisijoukkoja vesitykit selässään.

Pattitilanne muistuttaa viime viikon maanantain suurta yhteenottoa, jolloin satoja pääosin nuoria miehiä ajettiin Puolan rajalle Valko-Venäjältä. Tällöin siirtolaiset tulivat aseinaan kirveet, lapiot ja langankatkaisupihdit. He yrittivät murtaa rajan auki (repiä alas rajarakenteet) kaatamalla puita suoja-aitojen päälle tai leikkaamalla ja hajottamalla ne.

Myös rajaa puolustavien puolalaispoliisien kimppuun on hyökätty. Sekä Valko-Venäjän valtion sinne ajamat siirtolaiset että itse Valko-Venäjän joukot ovat viskelleet kiviä ja häikäisseet    välkkyvillä valoilla ja sokeuttavilla lasereilla.

"Valko-Venäjän sotilaat yrittivät tuhota Puolan raja-aidan viime yönä. Puolan rajavartiolaitosta vastaan sotilaitamme sokaistiin ​​käyttämällä lasersäteitä ja välkkyviä valoja sekä kyynelkaasua", Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin kanslia toteaa sosiaalisessa mediassa julkaistussa lausunnossa 13.11.2021.

Kanslia toi päivänvaloon rajavartiolaitoksen (Straż Graniczna) jakaman videon, jossa nähdään Valko-Venäjän rajan puolelta kohdistettavan Puolan miehistöön vihreäsäteistä laseria ja vilkkuvia valoja auringonlaskun jälkeen.

"[Valkovenäjäläiset] repivät irti aitapylväitä ja piikkilankaa huoltoajoneuvolla", vartija sanoi     tapauksesta.

"Lähistöllä noin 100 siirtolaisen joukko odotti mahdollisuutta laittomaan rajanylitykseen", he lisäsivät ja väittivät, että valkovenäläiset "varustivat [siirtolaiset] kyynelkaasulla, jota käytettiin Puolaa vastaan".

Puolan sisäministeriö on jakanut kuvamateriaalia, joista käy ilmi, että "Kuźnican alueelle saapuu yhä enemmän Valko-Venäjän aseistettuja virkamiehiä", ja on syyttänyt naapurimaataan "naisten ja lasten ryhmien [siirtämisestä]... [raja]aidalle vain, jotta Valko-Venäjän palvelut voisivat valmistella propagandamateriaalia”.

"Valko-Venäjä pyrkii lisäämään jännitteitä Puolan rajalla. Eilen illalla Valko-Venäjän joukot käyttivät ajoneuvoa piikkilanka-aidan purkamiseen", pääministerin kansliasta vastaavan kansallisen turvallisuuden osaston johtaja Stanisław Żaryn kertoi 13.11.2021 edellisen yön tapahtumista.

"Partioitamme sokaistiin välähdysvaloilla ja lasersäteillä, maahanmuuttajat käyttivät kyynelkaasua [Puolan] joukkoja vastaan", hän vahvisti.

Britannian hallitus Puolan Nato-liittolaisena on ilmaissut huolensa siitä, että keinotekoisesti suunniteltu siirtolaiskriisi voisi olla portti "erittäin, erittäin, erittäin, erittäin vaaralliselle alueelle".

Britannian puolustusministeri Ben Wallace ilmoitti torstaina 18.11.2021, että Britannia lähettää noin 150 brittisotilasta auttamaan Puolan ja Valko-Venäjän välisen rajan vahvistamisessa.

Hän korosti, että sotilaat eivät olisi taistelujoukkoja, vaan ihmisiä, joilla on "kyky rakentaa teitä sekä tarkastusasemia ja tarkkailupisteitä", ja lisäsi: "Tämä ei ole taistelua, vaan se on tukea puolalaisille".

Breitbart uutisoi 16.11.2021, että Puolan sisäministeri Mariusz Kamiński oli ilmoittanut     maanantaina  15.11.2021 sosiaalisessa mediassa muurin rakentamisen Valko-Venäjän rajalle etenevän tänä vuonna. Kamiński kertoo, että töitä tehdään vuoroissa kellon ympäri ja rakentaminen jakautuu neljään osaan.

Paikallisen puolalaisen sanomalehden Gazeta Wyborczan mukaan muurin rakentamisen odotetaan  alkavan joulukuussa ja valmistuvan ensi vuoden alkupuoliskolla. Muurin on tarkoitus olla 5,5 metriä korkea, ja se ulottuu 180 kilometriin (111 mailia) Valko-Venäjän rajan tuntumaan.

Ranskan hallituksen Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Clément Beaune ilmoitti heti vastustavansa sitä, että EU rahoittaisi muurin Euroopan rajojen suojelemiseksi.

"En kannata Eurooppaa, joka on täynnä piikkilankaa tai muurien peitossa", Beaune motkotti.

Muut Ranskassa ovat tukeneet Puolan pyrkimyksiä puolustaa rajojaan, mukaan lukien EU:n entinen Brexit-neuvottelija Michel Barnier, joka on tällä hetkellä ehdokkaana ensi vuoden presidentinvaaleissa Ranskassa.

"Meidän on autettava Puolan hallitusta rakentamaan vahva raja", Barnier julisti.

Beaune antoi lausuntonsa sen jälkeen, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Venäjän johtaja Vladimir Putinin kerrottiin suostuneen työskennellä siirtolaiskriisin rauhoittamiseksi. 

Tällä hetkellä on epäselvää, aikooko Euroopan unioni sitoutua rahoittamaan rajamuurin rakentamista Puolan rajalle, mutta viime viikon keskiviikkona 10. marraskuuta 2021 Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel päätti harkita tätä mahdollisuutta toteamalla, että EU:lla on laillinen oikeus rahoittaa tällaisia toimenpiteitä.

 

 

Tytti Salenius la 20.11. 01:22

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot