Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Orpo eivät panneet tikkua ristiin syksyllä 2015 alkaneen laittomien nuorten miesten tunkeutumisen estämiseksi.

Pikemminkin päinvastoin, sillä pääministeri kutsui kansainvälisen median avulla irakilaiset kotiinsa asumaan ja sisäministeri Orpo lateli kaikki mahdolliset selitykset perustellessaan laittomien tulvan sallimista. Pääministerin ja sisäministerin järjetöntä toimintaa tuettiin myös armeijan toimesta, kun varusmiehet komennettiin kantamaan laittomien irakilaismiesten matkatavaroita Torniossa. Onko missään muussa läntisessä sivistysvaltiossa komennettu armeijaa edistämään laittomien maahan tunkeutumista?

Orpo valehteli laittomien vastaanottoon liittyen ainakin kaksi kertaa, todetessaan, että kansainväliset sopimukset velvoittavat päästämään laittomat Suomen maaperälle ja että EU-maiden sisäministerien enemmistö oli pakollisen taakanjaon kannalla . Tosiasiassa kansainväliset sopimukset nimenomaan mahdollistavat turvallisesta maasta saapuvien tulon käännytyksen ja totta on myös se, että enemmistön sijaan vain 10 EU-maata 28:sta kannatti taakanjakoa.

Orpo sai valehtelulleen lähes koko eduskunnan tuen ja myöhemmin eduskunta nimesi Orpon hallituksen parhaaksi ministeriksi. Valtamedia hurrasi Orpon tuhoisalle toiminnalle ja kokoomusväki valitsi myöhemmin Orpon puheenjohtajakseen. Puoli vuotta myöhemmin Orpo sai suurimman suosion myös kansalaisille tehdyssä kyselyssä.

Kokoomuksella on 2000-luvulla alkanut puheenjohtajien vahva valehtelun perinne, sillä Jyrki Katainen nousi väärennettyjen asiakirjojen voimalla puoluekokousedustajaksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi. Orpoa edeltänyt Alexander Stubb puolestaan jäi kokoomuksen puheenjohtajana kiinni valheesta hallintarekisteristä käydyn eduskuntakeskustelun yhteydessä.

Kodin, uskonnon ja isänmaan puolueesta on kasvanut valehtelevien pyrkyreiden johtama liittouma, jolle mikään ei ole enää pyhää, paitsi henkilökohtainen etu, vaimon etu ja puolueen etu. Katainen on kolmikon röyhkein, häntä ei kiinnostanut edes puolueensa etu Suomen edusta puhumattakaan. Brysselin kultatuoli vei voiton savolaispojan ajatuksissa.

Myöhemmässä vaiheessa pääministeri Sipilä myönsi Ylen haastattelussa sen, mikä oli kaikkien kriittisten tiedossa. Sipilä totesi, että kaikki Suomeen tulleet olisi voitu palauttaa. Esimerkiksi Ruotsi on turvallinen maa, jonka velvollisuus on kirjata rajan ylittävät henkilöt ja vastaavasti rajan yli tulevilla ”turvapaikanhakijoilla” on velvollisuus ilmoittautua ensimmäisessä turvallisessa maassa. Suomi ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet saman sopimuksen kaikkien EU-maiden kanssa.

Tragikoomista on, että kyseiset poliittiset johtajat vaativat kansalaisilta kansainvälisten ja kotimaisten lakien ja asetusten kunnioittamista.

Ruotsi valtionjohdon moraali ja lainkuuliaisuus eivät poikkea itäisen naapurimaansa poliitikkojen vastaavista, sillä Ruotsi edisti kaikin tavoin laittomien virtaa kohti Suomea organisoimalla bussi- ja junakuljetuksia kohti Haaparantaa ja Torniota.

Sipilä ja Orpo ovat saaneet jatkuvasti vahvaa tulitukea valtamedialta ja useilta tunnetuilta poliitikoilta.

Viimeksi kuluvalla viikolla ex-presidentti Tarja Halonen (sdp), vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, sdp:n ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderson, rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet ja äärivasemmistolainen räppäri Karri Miettinen (Paleface) osoittivat julkisesti tukeaan laittomille ja käännytyspäätöksen saaneille tulijoille. Heitä aiemmin sisäministeri Risikko kävi keskustelemassa laittomien kanssa, mutta ei ole kehottanut poliisia tekemään työtään ja poistamaan leiriä.

Viime päivinä on saatu lukea mediasta Ruotsin rajavalvonnasta Suomen vastaisella rajalla Haaparannassa. Syyksi kerrotaan Suomeen aiemmin saapuneiden pyrkiminen Ruotsiin. Ruotsi aloittaa rajavalvonnan, jota Suomi ei voinut Orpon mukaan toteuttaa, koska kansainväliset sopimukset estävät!

Viron konservatiivipuolueen puheenjohtaja, presidentti Lennart Meren aikoinaan Moskovan suurlähettilääksi nimittämä Mart Helme totesi Viron itsenäisyyspäivänä ennen soihtukulkueen alkua pitämässään puheessa:

”Jokaisella sukupolvella on kuitenkin oma vapaussotansa. Niin myös meillä, eikä tämä nykyinen ole vähempiarvoinen edellisiin verrattuna.

Globalisaatio, monikulturismi, kansainvaellukset, massamaahanmuutto, suuryhtiöiden halu hävittää kansallisvaltiot ja kansojen tasapäistäminen edustavat myös sotaa, veretöntä sotaa. Tämä on meidän vapaustaistelumme.”

Mart Helmen sanoihin ei ole vaikea yhtyä. Hänen rinnallaan suomalaispoliitikot asettuvat melko kyseenalaiseen valoon, kun ajattelee heidän puheitaan ja toimintaansa Ruotsin aloittaman rajavalvonnan ja Helmen sekä monien muiden Viron isänmaallisten poliitikkojen puheiden kautta.

Ovatko selkärangattomat poliitikot heijastus selkärangattomasta kansasta, joka juhlii talvisodan ansioituneita sankareita, mutta ei ole huomaavinaan, kun maan selkärankaa murretaan verettömän sodan, globaalin internationalismin ja sen käsikassaran, monikultturismin pakkosyötön voimalla?

Saattaa olla, että suomalaiset tarvitsevat herätäkseen todellisia arvojohtajia, joiden puutteesta maa on kärsinyt jo pitkään. 2 000-luku on sujunut toistaiseksi niiden johdossa, joille Brysselin lakeijoista on muodostunut isänmaata tärkeämpi kunnioituksen kohde.