Kun Jyrki Katainen nousi asiakirjoja väärentämällä kokoomuksen puoluekokousedustajaksi ja myöhemmin puolueen puheenjohtajaksi, muuttui isänmaallisena pidetyn puolueen linja täydellisesti. Monikulttuurisuudesta tuli puolueelle merkittävä teema. Kataisen suusta kuultiin usein todistus monikulttuurisuuden erinomaisuudesta. Esimerkiksi MTV:n Seitsemän uutisissa 3.6.2009 Katainen totesi "...me haluamme, että Suomi on monikulttuurinen" ja "...luovuuden Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta."

Kataista puheenjohtajana seurannut Alexander Stubb jatkoi Kataisen internationalismia tukevalla linjalla mainostaen useaan otteeseen ”monikulttuurisuuden olevan rikkaus” .

Stubbin jälkeen puheenjohtajaksi noussut Petteri Orpo ei vain sanonut vaan myös edisti konkreettisesti Ruotsista tutun monikulttuurisen yhteiskunnan luomista sallimalla yli 30 000 laittomasti Suomeen pyrkivän henkilön tulla rajan yli. Suurin osa tulijoista oli nuoria tai nuorehkoja muslimimiehiä Irakista. Suomella olisi ollut kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus käännyttää kaikki turvallisesta Ruotsista tulleet, mutta käännytyksen sijaan Orpo valehteli suomalaisille kansainvälisten sopimusten edellyttävän kutsumattomien vieraiden vastaanottoa. Sittemmin kokoomusväki palkitsi Orpon puheenjohtajuudella. Orpon kausi sisäministerinä jää Suomen historiaan synkempänä kuin kommunisti Yrjö Leinon sisäministerikausi vaaran vuosina jatkosodan jälkeen.

Monikultturismi kuuluu ideologiana samaan aatelokeroon internationalismin kanssa. Internationalismi tähtää rajattomaan maailmaan. Monikultturismin edistäminen on osa prosessia, jolla kansakunnat sekoitetaan pyrittäessä kohti päämäärää.

Internationalismi on vasemmistolainen ideologia, jota edistämään sosialidemokraatit perustivat Sosialistisen internationaalin. Internationaalin jäseninä on noin 90 puoluetta kaikkialta maailmasta. Suomalaisia aktiiveja ovat olleet mm. Eero Heinäluoma ja Kalevi Sorsa.

Neuvostoliitosta loikanneet vakoojat nimesivät Sorsan yhdeksi KGB:n syväkurkuista. KGB:n arkistonhoitaja Vasili Mitrohinin arkistosta esiin nousseessa ohjekirjeessä todetaan:

"Jatketaan näkyvän keskustalaisen, Suomen Pankin pääjohtaja (Ahti) Karjalaisen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohtajan, pääministeri (Kalevi) Sorsan poliittista ja moraalista tukemista toimijoina, joilla on huomattava vaikutus Neuvostoliiton ja Suomen välisiin suhteisiin, ja Koiviston mahdollisina vastaehdokkaina seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta estetään kuitenkin, ettei Karjalainen tule liian itsevarmaksi ja itsenäiseksi meidän suhteemme".

KGB-papereista selviää, että Neuvostoliiton Suomen suurlähetystö toteaa tukevansa "SDP:n nykyistä puoluejohtaja Sorsaa, joka aktiivisesti ajaa meidän etuamme Suomen sosiaalidemokraattien ulkopolitiikassa ja edistää etujemme vaikutuksen vahvistumista Sosialistisessa Internationaalissa.”

Kokoomuksen puheenjohtaja (1979 – 91) Ilkka Suominen nousee myös esiin kommunistien luotettavana ystävänä:

"Jatketaan Kokoomuksen puolueen sisäisten prosessien valvomista tukemalla puoluejohtaja (Ilkka) Suomista ja hänen edustamaansa maltillista suuntausta, edistetään puolueen todellista uudelleensuuntautumista Suomen ja Venäjän välisten hyvien naapurisuhteiden kehittämiseksi ja heikennetään puolueen sisäisten länsimyönteisten toimijoiden vaikutusta. Koska on mahdollista, että Kokoomuksesta tulee hallituspuolue, ja jos se ei joudu oppositioon, pyritään siihen, että sitä edustaisi hallituksessa sen maltillinen ja Neuvostoliiton toimijoille uskollinen siipi",

Suomalaisen yhteiskunnan nykyistä yleistä rappiota voi miettiä KGB-näkökulmasta:

"Käytännön työssä käytetään kaikkia Neuvostoliiton tiedustelun aktiivisten toimien keräämiä keinoja, muotoja ja menetelmiä. Tämän kaiken on mahdollistanut ainoastaan laajalle levinnyt tiedustelukoneisto ja luotettavat tiedusteluyhteydet valtiollisessa koneistossa, keskeisissä poliittisissa puolueissa, liike-elämän piireissä, nuorisojärjestöissä, ammattiliitoissa ja muissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa".

Suomi oli 1990-luvun alussa ainoa Neuvostoliiton etupiirin valtio, jossa pöytää ei puhdistettu vaan maanpetturiin verrattavat henkilöt jatkoivat mediassa, eduskunnassa, valtionhallinnossa ja liike-elämän parissa vanhaan malliin.

Neuvostoajan tyrskyistä takaisin Kataisen kokoomukseen. Kataisen pääministerikaudella Suomi allekirjoitti henkilömiinojen käytön kieltävän Ottawan sopimuksen. Sopimuksen allekirjoittamisen takana olivat kokoomus, sdp, vihreät, rkp, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto ja suurin osa keskustan kansanedustajista.

Sopimuksen allekirjoittamisen historiasta kertoo lyhyesti Suomen Sotilas :

”Matti Vanhasen (Kesk) ensimmäinen hallitus päätti vuonna 2004, että Suomi valmistelee liittymistä sopimukseen. Hallituspuolueina olivat tuolloin Keskusta, Sosialidemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue. Ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja (SDP) ja puolustusministerinä Seppo Kääriäinen (Kesk). Vanhasen II hallitus päätti jatkaa samalla tiellä vuonna 2009. Hallituksessa oli tuolloin Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Ulkoministerinä toimi lyhyen aikaa Ilkka Kanerva (Kok), sen jälkeen Alexander Stubb (Kok). Puolustusministerinä oli Jyri Häkämies (Kok).

Molempien hallitusten aikaan Suomen ulkopolitiikkaa johti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Miinakieltosopimukseen liittyminen on nähtävä erityisesti presidentti Haloselle tärkeänä projektina ja liittymisen valmistelut aloitettiin Halosen pitkäaikaisen toverin Erkki Tuomiojan toimiessa ulkoministerinä.

Suomen eduskunta päätti äänestyksessään 25.11.2011 liittyä sopimukseen vuonna 2012. Hallituksena toimi tuolloin jo nykyinen Jyrki Kataisen (Kok) kuuden puolueen sateenkaarihallitus (Kok, SDP, RKP, Vihr, KD ja Vas). Eduskunnassa esitystä vastustivat kaikki perussuomalaiset ja 11 keskustalaista kansanedustajaa. Keskustalaiset esitystä vastustaneet olivat lähinnä ’takarivin tuntemattomia edustajia’. Huomattavaa on, että Keskustapuolueen puoluejohto ja eduskuntaryhmän johto sekä ex-puolustusministeri Kääriäinen kannattivat sopimusta.”

Kataisen kerrotaan uhanneen kansanedustajia ryhmästä erottamisella, jos he äänestävät sopimusta vastaan.

Kuten artikkelista ilmenee, kaikki perussuomalaiset vastustivat sopimuksen allekirjoittamista.

Kaksoiskansalaisuus on puhuttanut viime aikoina suomalaisia. Aihe nousi esiin turvallisuuspoliittisena kysymyksenä ja on liittynyt vahvasti kaksoiskansalaisuuden omaavaan venäläisväestöön. Yksikään poliitikko ei ole sanonut ääneen, että kaksoiskansalaisuus koskee turvallisuuspoliittisena asiana myös islaminuskoisia, mutta järkeä käyttämällä ymmärtää millaisen uhan intohimoisesti islamia tulkitseva muslimi voi muodostaa, jos etenee sopivalle paikalle yhteiskunnassa.

Kaksoiskansalaisuutta ennen puhututtivat venäläisten maa- ja kiinteistökaupat. Vihreiden Satu Hassin toimiessa vastuuministerinä (ympäristöministeri) Lipposen II hallitus hyväksytti joulukuussa 1999 eduskunnassa lain, jolla kumottiin venäläisten kiinteistökauppoja ehkäissyt vanha laki.

Venäjän naapurimaihin kohdistuneen aggression seurauksena eduskunnassa herättiin todellisuuteen vuonna 2013. Sdp:n kansanedustaja Suna Kymäläinen teki aloitteen, jolla rajoitettaisiin venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa.

Aloite herätti voimakkaita vastareaktioita erityisesti SDP:n edustajien piirissä. Verkkouutisten artikkelin mukaan ”Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) erityisavustaja Esa Suominen (sd.) kaipasi lauantaina Facebookissa nimilistaa mukana olevista Sdp:n kansanedustajista, jotta "tietäisi keitä ei tarvitsisi tästä lähtien pönkätä millään tapaa". "Alhaista ja itsetuhoista populismia - ei jatkoon", Suominen kirjoitti.” Esa Suominen on toiminut myös SDP:n osastopäällikkönä.

Verkkouutiset jatkaa: ”Myös työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) erityisavustaja Olli-Pekka Koljonen osallistui keskusteluun. Hänen mielestään lakialoite on "puhdasta muukalaisvihaa ja populismia".

"Minusta tämä on pöhkö aloite siitäkin huolimatta, että 101 edustajaa on sen allekirjoittanut. Minun puolestani olkoon puolueen (SDP:n) kannatus vaikka 5 prosenttia, kunhan linjamme on tämmöisistä muukalaisvihamielissävytteisistä aloitteista vapaa", Koljonen kirjoitti.”

Olli-Pekka Koljonen on nykyisin SOK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö eli lobbari. Hän siirtyi toimeen ministeri Lauri Ihalaisen erityisavustajan tehtävistä kesken Ihalaisen ministerikauden. SOK:n kaupat tunnetaan myös muslimien vaatimien halal-lihatuotteiden suosimisesta.

Koljonen ei jättänyt poliittista kommentointiaan siirryttyään elinkeinoelämän palvelukseen. 3.11.2016 hän twiittasi: ”Kuulostaa varsin fiksulta tämä uusi Guggenheim-ehdotus. Nyt sitten vähän rohkeutta Helsingin kuntapäättäjät.”

Entä minkä puolueiden edustajat olivat joulukuussa 2013 valmiita rajoittamaan venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja. Puolueen nimen perässä olevat luvut tarkoittavat aloitteen allekirjoittajien määrää / puolueen kansanedustajien määrä. Perussuomalaiset: 39 / 39, Muutos2011: 1 / 1, RKP: 4 / 9, Keskusta: 21 / 35, Sdp: 15 / 42, Kokoomus: 15 / 44, KD: 2 / 6, Vihreät: 1 / 10, Vasemmistoliitto: 1 / 14

Kuten Ottawan miinakieltosopimuksen vastustamisen yhteydessä, perussuomalaiset oli jälleen yhtenä rintamana maakauppojen rajoittamisen puolella.

Vihreiden ja vasemmistoliiton asenne ei yllätä, ei myöskään SDP:n enemmistön kanta, sen sijaan keskustan useiden edustajien välinpitämätön suhtautuminen ja kokoomuslaisten varsin laimea kiinnostus turvallisuuspoliittiseen kysymykseen saavat kulmakarvat kohoamaan.

Jo pitkään on ollut oikeutettua kysyä kokoomuslaisilta - ja osalta keskustalaisia - kenen joukoissa he seisovat. Näyttöjen perusteella kokoomus edustaa nykyisin globaalia internationalismia, jonka on aina katsottu olevan vasemmistolainen ideologia.