"Ruotsi on tilanteessa, johon mikään länsimainen moderni maa ei ole koskaan joutunut"

Ylimielisestä globalismista, kulttuurirelativismista ja massamaahanmuutosta maksetaan nyt hintaa Euroopassa

Ulkomaat to 05.09.2019 23:53

Eurooppa esittää olevansa ihmiskunnan yhdistämisen edelläkävijä, jonka seurauksena Euroopan kulttuuriset juuret ovat nyt uhattuna.

Näin tunnettu ranskalainen politiikan tutkija ja Pariisin yhteiskuntatieteellisten korkeakoulujen professori Pierre Manent määrittelee "vanhan kunnon Euroopan" nykyisin harjoittamaa ylimielistä universalismia, joka hänen mukaansa saattaa kääntyä lopulta itseä vastaan.

Manent on tarkkaillut kristinuskon katoamista Euroopassa.

"Eurooppalainen ylpeys tai eurooppalainen itsetietoisuus koskee Euroopan historian ja eurooppalaisen kulttuurin hylkimistä! Me emme halua olla missään tekemisissä kristillisten juurien kanssa ja haluamme ehdottomasti olla toivottamassa tervetulleeksi kaikin puolin islamin."

Haastattelussaan ranskalaisella Causeur -uutissivustolla Manent mainitsee esimerkkinä Turkin:

"Oli hyvin selvää, ettei ainoastaan sen massiivinen islamilainen luonne (jopa ennen Erdogania) ollut este, vaan eräänlainen motiivi, syy saada Turkki EU:hun. Se olisi vihdoin ollut ratkaiseva todiste siitä, että Eurooppa oli irrottautunut kahleistaan ja päässyt irti sen riippuvuudestaan ​​kristillisyyteen."

Italialaisen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meottin mielestä on tärkeää ymmärtää Pierre Manentin sanat ja hylätä nykyinen tapa nöyryyttää itseään.

Meotti pohtii Gatestone -instituutin artikkelissaan "Eurooppalaiset unelmat vastaan massamaahanmuutto" Eurooppaa vaivaavaa epäuskoa omaa tulevaisuutta kohtaan: "ikään kuin lännen rappiotila olisi oikeastaan oikeudenmukainen rangaistus ja vapautus sen menneisyyden virheistä".

"Monet virheet ovat saattaneet olla kauheita, mutta ovatko ne todella paljon pahempia kuin monien muiden maiden, kuten Iranin, Kiinan, Pohjois-Korean, Venäjän, Mauritanian, Kuuban, Nigerian, Venezuelan tai Sudanin - vain muutamia mainitakseni?" Meotti painottaa.

Euroopan eteläraja on nyt massamaahanmuuton etulinja; Italiasta on vaarassa tulla pakolaisleiri. Muutaman viime kuukauden aikana Italia on ollut vastakkain peräjälkeen useiden Afrikasta Eurooppaan suuntautuvien pelastusalusten kanssa, jotka ovat uhmanneet maan politiikkaa: ensin Sea Watch 3, sitten Open Arms ja viimeiseksi Ocean Viking. Aivan Italian maaliskuun 2018 vaaleihin saakka maahanmuuttajat ylittivät Välimeren 200 000 henkilön vuosivauhdilla.

Koska Euroopan turvallisuudesta vastaavat sisäministerit eivät päässeet sopimukseen Välimeren pakolaiskriisistä, Italian sisäministeri Matteo Salvini - joka käytännössä yksin piti pintansa - päätti sulkea Italian satamat.

Vaikka Italian tuomioistuin yritti syyttää häntä siirtolaisten "kidnappauksesta", Salvinin politiikka toimi ja rantautumiset laskivat jyrkästi.

On merkillepantavaa, että vuoden 2019 kahden ensimmäisen kuukauden aikana Italiaan saapui vain 262 meritse kuljetettavaa maahanmuuttajaa, kun vastaavana ajanjaksona viime vuonna luku oli vielä 5 200 ja yli 13 000 samana ajanjaksona vuonna 2017.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern on tehnyt ansiokkaasti selkoa 27. elokuuta 2019 päivätyssä artikkelissaan näistä ihmissalakuljetusta harjoittavista "Välimeren takseista", joita on yleisesti ihasteltu "pelastustoimintana".

Kun Italian hallitus kaatui 20. elokuuta, on erityisesti juuri nyt suuri riski, että uusi maahanmuuttoa edistävä vasemmistolainen koalitio tulee sen tilalle.

Sen jälkeen pelastusalus yritti jälleen tuoda Afrikasta Italiaan 356 siirtolaista - joita oli kerralla enemmän kuin kaikki vuoden 2019 kahden ensimmäisen kuukauden aikana tulleet. Kansalaisjärjestöt ovat pattitilanne toisensa jälkeen tehneet kaikkensa rikkoakseen Salvinin päämäärätietoista turvallisuuspolitiikkaa laitonta maahanmuuttoa vastaan.

Yksi alus onnistuikin siinä ja Pariisin kaupunki päätti jopa palkita Sea Watchin saksalaiskapteenit Pia Klempin ja Carola Racketen Italian sisäministerin asettaman sulun rikkomisesta.

Toinen saksalaiskapteeni, Carola Rackete kuvaili "etuoikeutettua elämäänsä lännessä": "Elämäni oli helppoa... Olen valkoinen, saksalainen, rikkaassa maassa syntynyt ja oikealla passilla."

Italialaisen Giulio Meottin mukaan Euroopan nuorten keskuudessa on "valheellinen marxistinen käsitys", että jos olet menestyvä tai hyvinvoiva, se on voinut tapahtua vain ihmiskunnan kustannuksella: "Jos voitan, jonkun muun on hävitettävä." Heillä ei näytä olevan lainkaan käsitettä kumpaakin osapuolta hyödyttävistä ratkaisuista - "joka on vapaan markkinatalouden perusta ja nostanut hyvin suuren osan maailmaa niin näyttävällä tavalla köyhyydestä", Meotti lisää.

"Monet nuorista näkevät vain, että rajat on purettava."

Palkittu kirjailija, filosofi ja esseisti Pascal Bruckner kutsuu sitä "syyllisyyden tyranniaksi".

Brucknerin perustelujen ydin on kritisoida Eurooppaa sen halukkuudesta tehdä yhteistyötä islamilaisten fundamentalistien kanssa, jotka pyrkivät tuhoamaan vuosisatojen aikana saavuttamamme liberaalit vapaudet. Hän katsoo, että Eurooppa ei ole koskaan toipunut omasta barbaarisuudestaan ​​ja pyrkiikin nyt "puhdistamaan perisyntinsä uudella Eedenillä: vaikka tässä paratiisissa olisi 70 neitsyttä odottamassa". Vasemmisto on Brucknerin mielestä kyynisesti käyttänyt poliittista islamia omiin tarkoitusperiinsä, mutta ei ole naiiviudessaan ​​käsittänyt, mitä yhteistyö tarkoittaa.

Giulio Meotti käsittelee myös kulttuurirelativismia, josta Euroopassa maksetaan nyt hintaa "tuskallisen näkyvästi": länsimaisten kansallisvaltioiden hajoaminen on todella mahdollista.

"Monikulttuurisuus - jonka perustana on väestön väheneminen, voimakas ei-kristillisyys ja kulttuurinen itsensä kieltäminen - ei ole mitään muuta kuin siirtymävaihe, joka uhkaa johtaa lännen pirstoutumiseen."

Syyksi siihen historioitsija David Engels on tarjonnut "massamaahanmuuttoa, väestön ikääntymistä, islamisaatiota ja kansallisvaltioiden hajottamista".

Meotti näkeekin, että massamaahanmuutto on jo heikentänyt länsimaisten yhteiskuntien yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, ja horjuttanut vuoden 1945 jälkeistä poliittista yhteisymmärrystä yhdessä Israelin demonisoinnin kanssa "siinä toivossa, että saadaan halpaa öljyä ja estetään terrorismia".

Saksan liittokansleri Angela Merkelin avoimien ovien politiikka - "Wir schaffen das" ("Tästä selvitään") - avasi Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD) tien parlamenttiin ja vahvaan johtoasemaan maan itäosassa käydyissä vaaleissa.

Presidentti François Hollanden johdolla maata hallinnoinut Ranskan sosialistinen puolue on puolestaan lähes katoamassa puoluekartalta.

Brysselin maahanmuuttoa ja kiintiöitä koskevat käskyt ovat rikkoneet Euroopan yhtenäisyyden ja johtaneet Visegrad -maiden (Puola, Unkari, Tšekin tasavalta, Slovakia) todelliseen "irtautumiseen".

Maahanmuuttoutopia Ruotsissa toi parlamenttiin oikeistopuolueen, ja puolen miljoonan laittoman maahanmuuttajan saapuminen sysäsi Liiga-puolueen Matteo Salvinin Italian poliittisten vallanpitäjien huipulle.

Tähän luetteloon ei sisälly edes Brexitiä, kun britit äänestivät EU:sta irtautumisesta. Saksalaistoimittaja Jochen Bittner kirjoitti New York Timesissa viime vuonna:

"Vuoden 2015 lopulla (Vote) Leave -kampanja aloitti plakaattien pystyttämisen, joissa esitettiin pakolaisten lähtö Syyriasta ja muista maista Balkanin kautta koristelemalla heidät iskulauseilla, kuten "Breaking Point" ja "Take Back Control". Julistaessaan avoimien ovien politiikkaa Merkelin viesti meni perille miljoonille huolestuneille briteille ja eurooppalaisille. Se ei lainkaan sattumalta ollut sitä aikaa, jolloin Brexit-tuki alkoi nousta."

Parasta aikaa Eurooppa, joka lupasi välttää uusien muurien rakentamisen vuoden 1989 jälkeen, kun Berliinin muuri sortui, on pystyttämässä yhden toisensa jälkeen puolustautuakseen ennalta-arvaamattomalta tilanteelta.

Ceutassa ja Melillassa on 15-metrinen Espanjan ja Marokon välinen raja-aita; Unkarin pääministeri Viktor Orbánin muuri ja yksi Calaisissa Pohjois-Ranskassa Englannin kanaalin rannalla - kaupungissa, joka on tullut tunnetuksi tuhansista pääasiassa Afrikasta ja Lähi-idästä laittomasti tulleiden nuorten maahanmuuttajamiesten asuttamasta "Calais'n viidakosta".

Lisäksi Itävallalla on ollut suunnitteilla aidan pystyttäminen rajanylityspaikalleen Italian vastaiselle rajalle sekä Slovenialla haluja rakentaa aita Kroatian rajalle, kuin myös Pohjois-Makedonialla tarve aidalle Kreikan vastaisella rajalla.

Aivan kuten Giulio Meotti muistuttaa - että pidimmepä siitä tai emme - Eurooppa näyttää tuntevan näiden suurten maahanmuuttovirtojen uhkaavan kulttuurista olemassaoloamme ja hän huomauttaa, että laittoman maahanmuuton lisäksi myös laillinen maahanmuutto aiheuttaa lisäpaineita.

Vuonna 2017 yli 100 000 ihmistä haki turvapaikkaa Ranskasta, mikä on "historiallisen" suuri määrä, sillä se kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta.

Vuonna 2018 hakemuksia oli jo lähes 124 000, mikä on 22,7 % enemmän kuin vuonna 2017.

Saksassa vuonna 2018 oli jätetty 200 000 turvapaikkahakemusta.

On turha väittää, etteikö näin suuri maahanmuuttoaalto hetkauttaisi Euroopan sisäistä rakennetta - ja myös Suomen väestö on muuttumassa ainutlaatuisen nopeasti; joten esimerkiksi väestönvaihdos -sanalla saivartelun ja oikeistolaiseksi salaliittoteoriaksi syyttämisen sijaan valtamedia voisi vähitellen tunnustaa tosiasiat ja unohtaa poliittispuolueelliset tavoitteet alkamalla vakavasti perehtyä tilastoihin ja tutkimustietoihin.

Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa ja Flanderin pääkaupungissa Antwerpenissä puolet ala-asteen koulujen lapsista on muslimeja.

Brysselin alueelta saa jonkinlaisen käsityksen kyseisestä "väestönvaihdoksesta" tutkimalla uskontotunneille osallistumista ala- ja yläasteilla: 15,6 % osallistuu katoliseen uskonnonopetukseen, 4,3 % protestanttiseen ja ortodoksiseen, 0,2 % juutalaisuuteen ja 51,4 % käy islamilaisilla tunneilla.

Meotti kysyy:

"Onko nyt selvempää, mitä tapahtuu Euroopan unionin pääkaupungissa? Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä, että maahanmuutto pitää kärkisijaa ja on Belgian väestön suurin huolenaihe."

Ranskan toiseksi suurin kaupunki Marseille on jo 25-prosenttisesti islamilainen. Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa väestössä on 20 prosenttia islaminuskoisia. Iso-Britannian toiseksi suurimmassa kaupungissa Birminghamissa asuvista ihmisistä on 27 prosenttia muslimeja. On arvioitu, että yhdessä sukupolvessa (vuoteen 2046 mennessä) joka kolmas wieniläinen tulisi olemaan muslimi.

"Ruotsi on tilanteessa, johon mikään länsimainen moderni maa ei ole koskaan joutunut", on paljon puhuvasti todennut Christopher Caldwell.

Pew Research Centerin mukaan Ruotsissa voi hyvinkin olla 30 % muslimeja vuoteen 2050 mennessä tai 21-prosenttisesti islamilainen siinäkin mutta hyvin epätodennäköisessä tilanteessa, että muslimimaahanmuuttovirta pysähtyy kokonaan. Jo nyt 30 prosentilla Ruotsin vauvoista on ulkomailla syntynyt äiti.

Ruotsin tulevaisuuden väestöä voi tarkastella raportista, jossa esitetään ennuste vuosille 2018-2070. Väestö on jaettu sukupuolen, iän, sekä Ruotsissa että ulkomailla syntyneiden mukaan.

Leicesterin kaupunki Iso-Britanniassa on tällä hetkellä 20-prosenttisesti islamilainen. Lutonin kaupungin 200 000 asukkaasta 50 000 on muslimeja. Kaksikymmentä vuotta sitten vihaa saarnaava kiihkomuslimi Anjem Choudary oli yksi merkittävimmistä islamin juurruttajista nimenomaan Lutonissa rekrytoimalla nuoria miehiä vihaamaan liberaalia yhteiskuntaa.

Suurinta osa Ranskan väestönkasvua vuosina 2011–2016 ohjasi maan suuret kaupunkialueet. Ranskan kansallisen tilasto- ja taloustutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan huipulla ovat Lyon, Toulouse, Bordeaux ja Pariisin alue.

Lyonissa oli vuonna 2016 noin 150 000 muslimia kaupungin 400 000 asukkaasta ja 18 prosentilla vastasyntyneistä Ranskassa on islamilainen nimi, kun vastaavasti 1960-luvulla arabialaisten etunimien osuus oli vielä vain 1 %.

Pahimmassa tapauksessa muslimien prosenttiosuudet Euroopassa vuonna 2050 arvioidaan olevan:

Ranskassa 18 %, Iso-Britanniassa 17,2 %, Alankomaissa 15,2 %, Belgiassa 18,2 %, Italiassa 14,1 %, Saksassa 19,7 %, Itävallassa 19,9 %, Tanskassa 16 %, Norjassa 17 % ja Suomessa 15 % - sekä vertailun vuoksi Virossa 1 %!

Vuosi 2050 on itse asiassa jo hyvin lähellä. Mitä sitten on odotettavissa kahden tai kolmen sukupolven aikana, kun edesmennyt historioitsija Bernard Lewis on todennut silloin Euroopan olevan "viimeistään" islamilainen?

Giulio Meotti korostaa, että eurooppalainen ajattelutapa valitettavasti kieltäytyy kohtaamasta todellisuutta, ikään kuin haaste olisi liian vakava käsiteltäväksi.

"Tämän yhteiskuntajärjestelmän etenemisen mahdottomuutta pysäyttää tuo mieleeni teehetken Titanicilla", kirjoittaa merkittävä ranskalais-juutalainen filosofi Alain Finkielkraut.

"Millaiset ovat Ranskan kasvot viidenkymmenen vuoden kuluttua? Miltä Mulhouse, Roubaix, Nantes, Angers, Toulouse, Tarascon, Marseille ja koko Seine Saint-Denisin departementti näyttävät?"

Jos väestö muuttuu, kulttuuri tulee perässä, kuten ranskalaiskirjailija Éric Zemmour huomauttaa:

"Tietyn määrän jälkeen määrästä tulee laatua."

Éric Zemmour on äärettömän suosittu oikeistolainen kirjailija, jonka suurin menestys on vuonna 2014 julkaistu kirja "Ranskalainen itsemurha", Le Suicide français. Sitä myytiin yli miljoona kappaletta vuonna 2015.

Oikea Media on kertonut Alain Finkielkrautista ja Éric Zemmourista aiemmin muun muassa artikkeleissaan "Professori: 'Keltaliivit' eivät ole syyllisiä juutalaisvastaisten iskujen lisääntymiseen Ranskassa" ja "Ranskan entinen sisäministeri: 'Pelkäämme salafistien voittavan seuraavat vaalit!'".

Meotti arvelee, että kun eurooppalaisen kristinuskon voima näyttää hiipuvan ja rapauttavan väestörakenteen ja kulttuurin kalliota, islam on tekemässä valtavia harppauksia. Kyse ei ole vain maahanmuutosta ja syntyvyydestä; se on myös vaikutusvaltaa.

"Syyskuussa 2002 osallistuin Euroopan unionin johtavien jäsenvaltioiden kulttuurikeskusten kokoukseen Brysselissä", kirjoittaa saksalais-syyrialainen intellektuelli Bassam Tibi, kansainvälisten suhteiden emeritusprofessori Göttingenin yliopistossa.

Konferenssin teemana oli ollut "Penser l'Europe" ["Thinking of Europe", suomeksi vapaasti käännettynä "Ajatellaan Eurooppaa") ja otsikkona "Islam en Europe".

"Minua häiritsi kuulla Tariq Ramadanin puhuvan Euroopasta dar al-Shahadana, toisin sanoen islamilaisen uskon talona. Kuulijakunta oli huolissaan, mutta heitä ei tavoittanut viesti siitä, että käsitys Euroopasta on islamistisessa ajattelutavassa osana islamin taloa. Jos Eurooppaa ei enää pidetä dar al-Harb / sodan talona, vaan osana islamin rauhanomaista taloa, niin tämä ei ole merkki maltillisuudesta, kuten jotkut virheellisesti päättelevät: se on Euroopan islamisoinnin ajattelutapa...", Bassam Tibi selvittää.

Siksipä onkin hyvä palauttaa tässä kohtaa mieleen filosofian tohtori ja Lähi-idän kansainvälisen Amerikan neuvoston puheenjohtaja Majid Rafizadehin huomautukset siitä, että se islamin "rauha" tulee vasta, kun kaikki "vääräuskoiset" on saatu käännytettyä.

Siihen saakka islamin mukaan koko maailma on jaettu kahteen: dar al-islam (" islamin talo"), joka koostuu jo "uskovista", ja dar al-harb ("sodan talo"), joka muodostuu niistä, joita ei ole vielä väkipakolla käännytetty.

"Ja taistele heitä vastaan, kunnes ei ole enää fitnaa [sekasortoa, epäuskoa] ja [kunnes] uskonnossa kaikki on Allahin puolella."

(Koraani 8:39)

Hyvä uutinen on Giulio Meottin mielestä kuitenkin se, että "mikään ei ole vielä kiveen hakattu". Eurooppalaiset voivat vielä itse päättää, kuinka monta maahanmuuttajaa heidän yhteiskuntansa tarvitsee.

"He voisivat löytää ratkaisun, joka on selväjärkinen eikä kaoottinen. He saattaisivat löytää humanistisen perintönsä uudelleen, jatkaa lasten hankkimista ja käynnistää todellisen kotouttamisohjelman Euroopassa jo oleville maahanmuuttajille. Mutta mitään näistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä maanosan suurten osien muutoksen ja sen hajoamisen välttämiseksi, ei ole meneillään."

Ranskalais-juutalainen filosofi Alain Finkielkraut pukee oman eurooppalaisen unelmansa lyhyesti sanoiksi toteamalla yksinkertaisesti:

"Minulle tänään kaikkein tärkein asia on eurooppalainen kulttuuri."

 

 

Tytti Salenius to 05.09. 23:53

Pääuutiset

blogit

Jukka Hankamäki

Etnisiä eteisvärinöitä

ke 18.09. 23:03

Timo Vihavainen

Kasakat ilman kiilloitusta

ke 18.09. 23:01

Professorin Ajatuksia

Arvoitus

ke 18.09. 23:00

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09. 01:15

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09. 22:55

videot